Kestävän kasvun Häme on uudenlainen tekemisen tapa ja ajattelumalli. Se perustuu maakuntamme avaintoimijoiden yhteiseen tahtotilaan Hämeen kehittämisestä. Tavoitteenamme on vahvoihin veturiyrityksiin nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä yritysrajapinnan kanssa vahvistaa suunnitelmallisesti Hämeen TKI-toimintaa ja osaamista sekä kehittää sitä tukevaa infrastruktuuria.
Kestävän kasvun Häme 2022-2025 -maakuntaohjelma on osa tätä kokonaisuutta. Se sisältää maakuntamme mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet.
Maakuntaohjelma pitää sisällään myös älykkään erikoistumisen strategian. Se on talouden muutosprosessi, jossa tehdään ankaria valintoja maakunnan omiin vahvuuksiin perustuen. Niukkoja resursseja keskitetään harvempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin.
Haluamme Hämeessä tehdä niitä asioita jotka ovat hyviä ja oikeita, joissa olemme vahvoja tai voimme tulla sellaisiksi ja jotka ovat toteutettavissa ja rahoitettavissa.
Olemme laatineet tämän maakuntaohjelman poikkeuksellisina aikoina. Covid-19-pandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen ja olemmekin kiinnittäneet erityistä huomiota yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Aiomme myös tarkistaa maakuntaohjelman tavoitteita joustavasti sen toteuttamisvaiheessa seuraavan neljän vuoden ajan.
Hämeen maakuntavaltuusto käsittelee maakuntaohjelman kokouksessaan 29.11.2021. Yhteiselle Kestävän kasvun Häme -kehittämistyölle se ei ole päätepiste, vaan tästä työ alkaa. Tervetuloa mukaan, maakunta olemme me kaikki!
“Now this is not the end. It is not even the beginning of the end. But it is, perhaps, the end of the beginning.” – Winston Churchill
Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja
Matti Lipsanen
kehittämisjohtaja
1
Maakuntaohjelman ja yhteisen kehittämistyön pohjaksi meidän pitää tuntea maakuntamme nykyinen tilanne eli maakuntaprofiili, jossa kuvataan ne alueen erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet, joiden varaan voimme rakentaa menestyvän ja elinvoimaisen Hämeen. Tässä kappaleessa pureudumme tarkemmin nykytilanteeseen.
11
kuntaa
3
seutukuntaa
170 517
asukasta
(ajantasainen 2021 elokuu)
Hämeen yksitoista kuntaa muodostavat keskelle asutuinta Suomea vehreän, osaavan ja toimeliaan maakunnan. Kunnat jakautuvat kolmeen seutuun, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutuihin, joissa jokaisella on omat erityisvahvuutensa.
–759
Syntyneiden enemmyys (2020)
+137
Kuntien välinen muuttovoitto/tappio (2020)
Maakuntamme asukasluku on kasvanut pitkällä aikavälillä. Suurimmillaan se oli vuonna 2013, jolloin asukkaita oli 175 481 henkeä. Saimme väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta sen jälkeen hyvistä kasvun edellytyksistä huolimatta väkilukumme väheni useana vuonna peräkkäin.
Käänne parempaan suuntaan tapahtui vuonna 2019. Syntyvyys on vieläkin heikkoa, kuten koko maassa, mutta muuttoliike kääntyi tuolloin kasvuun ja jatkaa positiivisella käyrällä edelleen.
Väestönkehitys on ollut Covid-19 -pandemian vuoksi taitekohdassa ja sen suunta on muuttunut eri alueilla. Monipaikkaisuus, paikkariippumattomuus, etätyömahdollisuudet ja asumismuotojen muutokset ovat nousseet esiin pandemian aikana. Meillä Hämeessä tämä näyttäytyy esimerkiksi kiinnostuksen kasvulla suurempiin mökkikuntiin.
Väestömme ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Meillä on yhä vähemmän lapsia ja nuoria. Vaikka muihin maakuntiin verratessa menestymme hyvin muuttoliikkeessä ja kohtuullisesti maahanmuutossa, on kuntiemme sisällä suuria eroja väestönkehityksessä. Erityisesti Forssan seudulla on haasteita väkiluvun kasvattamisessa verrattuna Hämeenlinnan ja Riihimäen seutuihin.
5 199 KM2
maakunnan pinta-ala (2020)
82,6 %
taajama-aste (2019)
70 %
metsätalousmaata maakunnan pinta-alasta
6 %
suojelualueita maakunnan pinta-alasta
8,9 %
sisävesiä maakunnan pinta-alasta
3 631 KM2
rantaviivaa
18 %
peltoa maakunnan pinta-alasta
8,9 %
soita maakunnan
pinta-alasta
Hämeessä kasvihuonekaasupäästöt ovat maan alhaisimpia, vaikka liikennesuoritteet ovatkin keskimääräistä korkeammat johtuen maakunnan läpi tapahtuvasta runsaasta kauttakulkuliikenteestä. Digitalisaation tarjoamilla mahdollisuuksilla ja kestävällä energiajärjestelmän muutoksella on ratkaiseva merkitys päästöjen vähentämiseksi.
Maakunnallinen ilmastotoimikunta tukee, ohjaa ja koordinoi kuntien ja maakunnan toimijoiden ilmastonmuutoksen hillitsemistyötä ja muutokseen sopeutumista. Kaupungeista Forssa ja Riihimäki ovat laatineet ilmastotyöhön resurssiviisaustiekartat ja Hämeenlinna käynnisti vuoden 2019 alussa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelman.
Viljelykäytössä olevaa peltoalaa maakuntamme pinta-alasta on tällä hetkellä 18 prosenttia. Maatalouden kannalta hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita sijaitsee jokaisen hämäläisen taajaman ympärillä.
Metsätalousmaata meillä on noin 70 prosenttia pinta-alasta. Puuston keskitilavuus ja keskikasvu ovat muihin maakuntiin verrattuna korkein. Tällä hetkellä puustomme on hiilinieluna niukka ja kääntyy pieneksi päästöksi 30 vuoden kuluessa, mikäli asiaan ei kiinnitetä huomiota.
Maakuntakaavan 2040 aluevarauksista suojelualueiden ja niitä tukevien monimuotoisuutta edistävien alueiden osuus maapinta-alasta on 6 prosenttia.
Sijaintimme Suomen kasvukäytävän ytimessä on mitä loistavin ja kytkeydymme sen ansiosta laajaan metropolialueeseen. Olemme Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki -kasvukäytävän ja Helsinki-Forssa-Pori -liikenneväylän risteyskohdassa.
Liikenneväylistä päärata, valtatiet 2 ja 3 sekä valtatie 10 Forssan ja Hämeenlinnan kautta Lahteen valtatielle 12 ja kantatie 54 Forssasta Riihimäen kautta Lahteen muodostavat maakuntamme liikenneinfran ja ovat runkona alueen saavutettavuudelle.
Riihimäki-Lahti ja Hanko-Hyvinkää -rataosuudet ovat meille tärkeitä, liikenteelliseltä merkitykseltään erilaisia poikittaisyhteyksiä. Turku-Toijala-ratayhteys ja välille sijoittuvat Humppilan ja Loimaan asemat puolestaan ovat Forssan seudun kannalta tärkeitä solmupisteitä.
Maakuntamme työpaikkaomavaraisuus on Suomen pienin. Meiltä pendelöidään sisään ja ulos eniten koko maassa. Työmatkaliikkuminen on erityisen merkityksellistä Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla.
Kehitämme osaltamme Suomen kasvukäytävää yhä vahvemmaksi yhtenäiseksi työmarkkina-, liiketoiminta- ja yhteistoiminta-alueeksi, joka houkuttelee käytävän varren seuduille yrityksiä, osaajia ja kansainvälisiä sijoituksia.
Nopeiden tietoliikenneyhteyksien merkitys Covid-19-pandemian vauhdittamassa etätöiden yleistymisessä ja monipaikkaisen asumisen mahdollistamisessa on Hämeen tyyppiselle maakunnalle entistäkin tärkeämpää.
72,9 %
Työllisyysaste (2020)
9,9 %
Työttömien osuus työvoimasta (2021 elokuu)
28,4 %
Korkeakoulutettujen osuus väestöstä (2019)
6,4 %
Opiskelijoiden osuus väestöstä (2019)
Olemme menestyneet työllisyys- ja työttömyysvertailussa kohtuullisen hyvin myös pandemian aikana. Työllisyysaste on ollut korkeampi ja työttömyysaste matalampi kuin koko maassa keskimäärin.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta vuonna 2020 oli maakunnassamme 11,8 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 9 337 henkilöä. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla työttömyysluvut ovat pysytelleet maan keskiarvon alapuolella jo pitkään, mutta myös Forssan seudulla työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2016 ja oli alle maan keskiarvon. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on monien alueiden tapaan haasteena myös meillä Hämeessä.
Koulutustasomme on keskimääräistä alhaisempi, mutta oppilaitoksemme ovat vahvoja laaja-alaisia kouluttajia ja maakunnan kehittäjiä. Monipuolinen koulutustarjonta ylläpitää ja vahvistaa laajaa osaamispohjaa ja oppilaitoksissa pystytään nopeasti reagoimaan alueemme muuttuviin tarpeisiin.
Haasteenamme on saada maakunnassa ja sen ulkopuolella koulutetut osaavat nuoret jäämään ja palaamaan kotiseudulle korkea-asteen tutkinnon suoritettuaan.
Työvoimapula vaivaa tietyillä toimialoilla ja osaajaryhmissä, vaikka samaan aikaan esiintyy työttömyyttä.
68,8
Demografinen huoltosuhde (2020)
29,4 %
Eläkeläisten osuus väestöstä (2019)
12,6 %
Pienituloisuusaste (2019)
2,8 %
Toimeentulotukea saaneiden osuus (2020)
Maakunnan asukkaiden terveys, varallisuus ja osallisuus ovat maan keskitasoa. Meillä elämänlaatunsa kokee hyväksi useampi 20–64 -vuotias kuin Suomessa keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksin mukaan meillä on koko maata keskimääräistä matalampi sairastavuus.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot jakautuvat koko maahan nähden tasaisesti. Vuonna 2019 tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli koko maan seitsemänneksi alhaisin. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Maakuntamme pienituloisuusaste oli manner-Suomen kolmanneksi matalin vuonna 2019.
Hyvinvoinnin kehityksessä on nähtävissä myös riskitekijöitä. Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä vuonna 2020 oli maakunnista kuudenneksi korkein. Koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17–24-vuotiaiden kantahämäläisten osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on laskussa, mutta silti maakuntien neljänneksi korkein.
Väestörakenteemme vanhenee. Maakuntamme julkisen sektorin eläköitymisennuste on yli 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kolmasosa kunta-alan ja valtion työntekijöistä jää seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle.
Maakuntamme resilienssi eli muutosjoustavuus on hyvä. Vahvuutemme on monipuolinen elinkeinorakenne. Talouskriisien ja pandemian vaikutukset näyttäytyvät muuta maata lievempinä ja viiveellä. Kriisien vaikutukset kestävät kauemmin ja niistä palautuminen on hitaampaa ja loivempaa.
Hämeessä julkisten työpaikkojen osuus on suuri, eivätkä ne ole laskusuhdanteessa vaarassa yhtä nopeasti, mutta ne eivät myöskään takaa toipumista tai pidemmän aikavälin uudistumista.
3,5 %
Alkutuotannon työpaikkojen osuus (2018)
25,9 %
Jalostuksen työpaikkojen osuus (2018)
69,2 %
Palvelujen työpaikkojen osuus (2018)
Teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan osuus maakuntamme toimialarakenteessa on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Hämeessä on erikoistuttu elintarvikkeiden ja metallituotteiden valmistukseen sekä metallien jalostukseen. Myös julkinen hallinto ja maanpuolustus, jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat korostuvat.
Vahvoja vientialoja ovat kone- ja metalliteollisuus, valmistava teollisuus, maatalous sekä elintarvike- ja ruokateollisuus. Hämeessä on vahva bio- ja kiertotalouden toimialakokonaisuus, johon mukaan luetaan teolliset symbioosit. Jätehuollon ja kierrätyksen työpaikkaosuus on maakunnassa yli kolme kertaa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Ympäristö- ja luonnonvara-alat sekä niihin perustuva teollisuus ja TKI-toiminta ovat maakunnallemme selkeitä kilpailuetuja.
Hämeenlinnan seudulla korostuu teollisuus ja palvelut, Riihimäen seudulla tukku- ja vähittäiskauppa ja Forssan seudulla alkutuotanto, jalostus ja rakentaminen.
64 426
työpaikkojen määrä (2018)
70,3 %
Avoimen sektorin osuus työpaikoista (2018)
Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan:
SSAB, KAMUX, Wurth, Fortum, RTV-Yhtymä, Tervakoski
Suurimmat työllistäjät:
Osuuskauppa Hämeenmaa, SSAB Europe Oy, Wurth Oy, Valio Oy, HKScan Finland Oy
Maakuntamme suurin yksityinen yritys on SSAB Europe Oy. Liikevaihdoltaan muita suuria yrityksiä ovat
Suurimpia työllistäjiämme ovat
Julkisen sektorin organisaatioiden mukaan ottaminen vertailuun tuo listalle Hämeenlinnan kaupungin, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin, Riihimäen kaupungin ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän.
Näiden lisäksi Janakkalan kunta, puolustusvoimat, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Forssan kaupunki ovat merkittäviä työllistäjiä.
65,7
milj. euroa
T&K-menot
1 324
milj. euroa
Vienti (2020)
33 522
euroa
BKT asukasta kohden (2018)
140,3
Talouden huoltosuhde (2019)
982
Aloittaneet yritykset (2020)
11 912
Yrityskanta (2020)
Hämeen asema maakuntien kilpailukykyvertailussa vaihtelee kilpailutekijöittäin.
Työn tuottavuudessa olemme yksi vähiten tuottavia maakuntia. Tämä johtuu toimiala- ja elinkeinorakenteestamme. Vahvasti automatisoitua tehokkaasti tuottavaa teollisuutta meillä on vain vähän.
Yritysdynamiikan osalta Häme on maakuntien keskiarvoa, sillä yrityksiä aloittaa ja lopettaa tiheästi. Uudet ja toimivat yritykset ovat keskeisiä aluetalouden jatkuvan uusiutumiskyvyn kannalta.
Koulutustasomme on Suomen keskitasoa. Meillä ei ole omaa yliopistoa, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudella mitattuna heti yliopistokaupunkien jälkeen meiltä löytyy korkein koulutustaso.
Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (T&K) taso asukasta kohden on maakunnista viidenneksi matalin. T&K-menojen osuus on viime vuosina kääntynyt kasvuun ja erityisesti korkeakoulusektorin osuus on kasvanut.
Maakunnan työllisyysaste on manner-Suomen kolmanneksi korkein. Samaan aikaan korkean työllisyyden kanssa aluetta vaivaa työvoimapula tietyillä aloilla.
3,1 %
Viro, Puola, Venäjä, Irak, Syyria
4,4 %
viro, venäjä, arabia, puola, persia
Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä (2020)
Ulkomaan kansalaiset top 5 (2020)
Vieraskielisten osuus väestöstä (2020)
Vieraat kielet top 5 (2020)
Myönteisestä kehityksestä huolimatta maakuntamme yleinen kansainvälistymisen aste on vielä matala. Kansainvälistyminen on meille merkittävä kilpailutekijä, sillä se vaikuttaa myönteisesti yritystemme viennin määrään ja lisää ulkomaalaisten yritysten sijoittumista maakuntaan.
Hämeen viennin arvo koko maan viennistä on vain parin prosentin luokkaa. Viennin osuus on kuitenkin kasvanut. Viennistä valtaosa koostuu teollisuustuotteista, joista suuri osa tuotetaan ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä. Ulkomaankauppaa Euroopan unionin ulkopuolella käyvien yritysten lukumäärä on pysynyt viimeiset kolme vuotta kutakuinkin ennallaan ollen kansallista keskitasoa.
Kotiutimme EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontti 2020-rahoituksesta vuosina 2014–2020 maakunnista kolmanneksi vähiten. Vain -0,1 prosenttia Suomeen saadusta EU:n suorasta TKI-rahoituksesta on kohdistunut kantahämäläisille hankkeille.
Kansainvälistymisen vahvistaminen lisää myös maakunnan tunnettavuutta ja houkuttelevuutta, tukee työperäistä maahanmuuttoa, matkailua sekä kansainvälisen kehittämis- ja investointirahoituksen nykyistä suurempaa kohdentumista Hämeeseen.
Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelmassa huomioidaan Hämeen kehittämisen kannalta tärkeimmät ja osuvimmat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset sekä maakunnan omat strategiat ja ohjelmat. Vankka strateginen tausta vahvistaa maakuntaohjelman toteutusvoimaa ja rahoituspohjaa.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla pyritään toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
Tavoitteena on, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huippu saavutettaisiin mahdollisimman pian, jonka jälkeen päästöt kääntyisivät laskuun. Sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja ilmastokestävyydelle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla saadaan rahoitusvirrat suunnattua kohti vähähiilistä kehitystä.
Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Yhteisellä kansainvälisellä sitoutumisella ja toiminnalla on tavoitteena löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutos, epätasa-arvoistuminen ja köyhyys. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaa osallistumista.
Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen rahoituksen ja muiden keinojen avulla. Kestävän kehitykset tavoitteet sisällytetään läpileikkaavasti Hämeen Kestävän kasvun ohjelmaan.
Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla tähdätään ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö.
Vihreän kehityksen ohjelman tarkoituksena on koko EU:n talouden muuttaminen kestäväksi siten, että siirtymä hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä. Ohjelma painottaa digitalisaation tärkeää merkitystä vihreässä siirtymässä
Vihreän kehityksen ohjelma vaikuttaa suoraan EU:n rahoitusohjelmien ja muun investointirahoituksen 2021–2027 painopisteisiin ja sitä kautta myös meillä Hämeessä EU-rahoituksella toteutettaviin kehittämishankkeisiin.
Vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy lisäksi alakohtaisia strategioita, kuten EU:n biodiversiteettistrategia ja Kestävän ja älykkään liikkumisen strategia.
Euroopan unioni edistää digitaalipolitiikkaa, jossa ihmiset ovat etusijalla ja joka antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuudet kestävään ja vauraaseen digitaaliseen tulevaisuuteen. Tämä on tärkeää myös ilmastoneutraaliin ja häiriönsietokykyiseen kiertotalouteen tähtäävän siirtymän kannalta. EU:ssa kehitetään myös digitaalista kompassia, jolla vuoteen 2030 ulottuvat digitaalitavoitteet konkretisoidaan ja kirjataan lainsäädäntötavoitteisiin.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa, kaikilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa ja kansalaisista 80 prosenttia käyttää sähköistä tunnistautumista.
Euroopan komissio on julkaissut kaksi valmisteluasiakirjaa, EU:n digitalisaatiostrategia ja Euroopan digitaalinen vuosikymmen 2030. Tavoitteena on, että EU:n instituutioiden yhteinen digitalisaatiojulistus hyväksytään vuoden 2021 loppuun mennessä tai viimeistään 2022 alussa.
Itämeren alueen strategia on EU:n ensimmäinen niin sanottu makroaluestrategia. Se hyväksyttiin vuonna 2009.
Tavoitteena on lisäksi alueen yhteisten haasteiden ratkaiseminen ja mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Strategiassa on kolme yleistavoitetta:
Strategiaa toteutetaan Hämeessä esimerkiksi EU-rahoitteisten kansainvälisten kehittämishankkeiden kautta. Tavoitteet on otettu huomioon myös maakunnallisessa ohjelmatyössä.
Aluekehittämispäätös 2020-2023 sisältää valtioneuvoston toimivallassa olevat painopisteet ja keskushallintotason tavoitteet, joihin ministeriöt ovat sitoutuneet. Aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien kehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista.
Aluekehittämisen painopisteitä kaudelle 2020–2023 ovat:
Hämeen maakunnan kehittämistyössä on tärkeää huomioida keskeisiin teemoihin liittyvät kansalliset strategiset kehitysohjelmat, kuten työ- ja elinkeinoministeriö TEMin kasvuportfoliotyö, jossa on identifioitu Suomen eri toimialojen kasvupotentiaalia ja menestymistä kansainvälisillä markkinoilla, kehittämisen tiekartat sekä tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuudet ja haasteet.
Maakuntamme kehittämisen kannalta merkittäviä ovat muun muassa seuraavat strategiset tulevaisuuden kehitystä suuntaavat ohjelmat:
Maakuntamme kuntien strategiat linjaavat niiden tulevaa kehitystä. Osa strategioista linjaa pitkän tähtäimen tavoitteita yli valtuustokausien ja ne ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Osa puolestaan suuntaa strategista kehitystä valtuustokauden ajan ja ne hyväksytään keväällä 2022.
Esille nousevia yhteisiä kehittämisen teemoja ovat yrittäjyys ja yhteisöllisyys, kuntatalouden vahvistaminen, kulttuuri, hyvinvointi ja matkailu, kestävä kehitys ja asuminen.
Maakunnan muiden keskeisten sidosryhmien strategiat suuntaavat kestävämpään tulevaisuuteen digitaalisuutta hyödyntäen ja osaamista vahvistaen. Yhteistyötä ja vaikuttavuutta halutaan lisätä ja myös kansainvälinen yhteistyö on monen sidosryhmän tavoitteena.
Sidosryhmät painottavat yhteistyötä ja osallistumista, kestävää luonnon varojen käyttöä, vastuullisuutta ja edelläkävijyyttä. Kehittämisen teemoina nousevat esille bio- ja kiertotalous, energiatehokkuus, ihmisläheisyys, ICT ja digitaalisuus, luonnon monimuotoisuus, terveys ja hyvinvointi sekä osaaminen ja yhteisöllisyys.
Edellisen maakuntaohjelmakauden 2018–2021 Häme-ohjelma 2018+ arvioitiin vertaisarviointina Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liittojen kesken. Arviointiprosessin aikana huomattiin Hämeessä edetyn monissa kehittämisen ja yhteistyön asioissa.
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin tutkimus- ja kehitystoiminta vahvistui uusien Bio, Edu, Smart ja Tech -tutkimusyksiköiden myötä. HAMKin kansainvälinen yhteistyö eteni RUN EU -verkoston käynnistymisellä. HAMK Design Factory toiminta alkoi Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa.
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä on koottu Kanta-Hämeen tiedeverkostoon. Luonnonvarakeskus Luke on vahvistanut maakunnallisen kehittämisen otetta. Luke on ollut mukana lukuisissa Horisontti-hankkeissa.
FRUSH-startup-tapahtumat edistivät kiertotalouden yrittäjyyttä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Riihimäen robotiikkaopetus on saanut kansainvälistä huomiota.
Häme Portfolio kokoaa maakunnan kehittämishankkeet yhteen työkaluun. Maakunnan tieto- ja tilastopalvelu on entistä ajantasaisempaa.
Hämeen liitto käynnisti Häme Goes Global ja Häme Goes for Growth -hankkeet, joilla vahvistetaan maakunnan kansainvälistymistä ja innovaatioekosysteemityötä. Häme EU Office avattiin Brysselissä.
Nämä vain muutamina esimerkkeinä.
2
Kestävän kasvun Häme -tulevaisuustyössä olemme luodanneet maakunnan pitkän tähtäyksen näkymää jopa vuoteen 2050 saakka. Maakuntamme asiantuntijat ovat tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan johdolla hahmotelleet vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta Hämeen toivottuja tulevaisuuksia
Skenaariotyön muuttujiksi valittiin datatalouden vahvuus ja toimeliaisuuden taso. Niiden perusteella syntyi neljä erilaista vaihtoehtoista skenaariota:
Skenaariovaihtoehdot ovat luettavissa tästä linkistä.
Vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta muotoilimme maakunnan tavoitteleman tulevaisuuden, jota kohti yhdessä valituilla askeleilla edetään.
Kun vuonna 2050 katsomme historiaa, tunnistamme koronapandemian määrittäneen kehityksen vauhdin pysyvästi aiempaa nopeammaksi.
Häme ei seurannut eurooppalaisten suurkaupunkien valtavirtaa vaan pyrki ymmärtämään digitaalisten teknologioiden massiivisen muutosvoiman, ja kysymään miltä elämä voisi parhaimmillaan näyttää ja tuntua.
Kiinan digitotalitarismi, valvontakamerayhteiskunta ja yksityisyyden suojan murenemiseen johtanut kehitys koettiin uhkaavaksi. Niinpä Häme päätyi irrottautumaan teknologian dominanssista ja etsimään verkottuneelle elämäntavalle vaihtoehtoa. Analogisuus tuotti toivottua turvallisuutta ja fyysisten kohtaamispaikkojen rakentaminen johti kylä- ja kaupunginosatalojen renessanssiin.
Riittävän toimeentulon ideaali, analogisuus ja hitaampi elämän tempo kiinnostivat kansainvälistä mediaa. Omavaraisuutta synnytettiin ensin energiassa, sitten tuotannossa. Ihmisten identiteetti ei enää rakentunut työn kautta eikä palkkataso tai työssä menestyminen tehnyt kenestäkään parempaa ihmistä.
Kulttuuriväki ja -tuottajat siirtyivät kohti Hämeen keskuksia ja Hämeenlinnasta alkoi rakentua Suomen Berliini. Ravintolat ja kahvilat alkoivat kukoistaa. Häme alkoi vetää puoleensa monikulttuurisuutta, joka näkyi tapahtumien, viihteen, ravintoloiden, retkeilyn ja spektaakkelivapaan elämänlaadun kasvuna.
Kohtuullisen kasvun agenda johti myös käyttötavarakaupan rakenteelliseen muutokseen ja nimenomaan tavarakaupan sekä kohtaamisten rakenteelliseen erottamiseen toisistaan. Vaihdantatalous ja käytetyn tavaran myymälät ammattimaistuivat ja ensimmäinen käytettyjä tavaroita myyvä kauppakeskus avattiin alueelle. Planetaarinen vaatekaappi yleistyi ja viiden asukokonaisuuden tilaaminen 40 vuoden käyttöä varten yleistyi nopeasti.
Puuraaka-aineen käyttö lisääntyi massiivisesti sekä asuin- että julkirakennuksissa, mutta myös lisäävän valmistuksen materiaalina, yhdistettynä muihin raaka-aineisiin. Matkailun osalta Häme kokosi alueen kaikki liikuntapalvelut hallinnollisesti yhteen ja loi Häme Outdoors -konseptin. Kansainvälisten matkailijoiden määrä loi matkailusta uuden kivijalan.
Digitalisointia toteutettiin erityisesti julkisissa palveluissa ja tuloksena syntyi täysin digitalisoituja kuntia, joiden palvelu todettiin nopeaksi ja syrjimättömäksi. Kuntien henkilöstö sai kehittäjä- sekä edistäjäroolin ja suuntasi työpanoksensa kokonaan kuntalaisvuorovaikutukseen.
Valmistavaa teollisuutta tuettiin julkisilla tilaratkaisuilla ja se sai aikaan suurikokoisen monialakonepajan, jossa lentokonetta pienemmät esineet skannattiin, piirrettiin automatisoidusti ja tulostettiin. Energian tarvetta tyydyttämään rakennettiin mustakennokeräimien puistoja ja kotien energiaomavaraisuusaste saatiin nousemaan 90 prosenttiin.
Liikunnallinen elämäntyyli sai tuekseen sovelluksia ja alustoja, joiden puitteissa jokainen alueen asukas löysi lajinsa sekä mieleisensä seuran.
Solupohjainen ruokatuotanto ja sisäviljely kasvattivat ensin alueen ja myöhemmin koko maan huoltovarmuutta tuottamalla sisätiloissa puolet alueen tarvitsemasta ruoasta. Julkisesti tuotettu joustava palkanmaksu -palvelu kuihdutti pikavippiyritykset ja oman talouden kantokyvyn seuranta poisti ylikuluttamisen haittoja tehokkaasti.
3
Maakuntamme kehittäminen perustuu yhdessä tehtyihin fiksuihin ja harkittuihin valintoihin, älykkäästi erikoistumalla. Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelma toimii samalla Hämeen älykkään erikoistumisen strategiana (ÄES).
Yhdessä tehdyt valinnat perustuvat maakuntamme vahvuuksiin. Niiden avulla kohdennamme voimavaramme, suuntaamme toimintaamme oikein ja saamme aikaan enemmän vaikuttavuutta aluetaloudessa.
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa siis keskittymistä ja valintoja. Kohdennamme panokset TKI-toimintaan ja osaamiseen sekä niitä tukevaan infrastruktuuriin.
Kaiken tämän perustana on elinkeinolähtöisyys. Myös ilmastotavoitteet ja vähähiilisyys nousevat keskiöön. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Samanaikaisesti digitalisaatio etenee kaikilla valituilla vahvuusalueillamme.
Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen sekä Suomessa Euroopassa että globaaleilla markkinoilla.
Smart specialisation
themes
CROSSCUTTING THEMES
Climate Actions
Digitalisation
Smart Infrastructure
Skills and Competencies
International Collaboration
Kestävä kasvu merkitsee meille TKI-toiminnan kytkemistä ylimaakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja arvoverkostoihin. Hankimme ja parannamme kansainvälisen yhteistyön edellyttämää osaamista, rajat ylittäviä kumppanuuksia ja osallistumme keskeisiin kansainvälisiin verkostoihin ja ekosysteemeihin.
Vahvistamme suunnitelmallisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja kehitämme sitä tukevaa infrastruktuuria tiiviissä yhteistyössä maakuntamme vahvojen veturiyritysten kanssa. TKI-toiminta on kiinteä osa pienten ja suurten yritysten klusteria.
Nopeutamme ja vauhditamme hämäläisen tutkimuksen ja yritysyhteistyön tulosten kansainvälistä pilotointia ja kaupallistamista. Kannustamme toimijoitamme olemaan aktiivisia ja hakeutumaan TKI-yhteistyöhön Euroopan parhaiden ja lisäarvoa tuottavien kumppaneiden kanssa.
Luomme kumppanuuksia sellaisten yhteistyötahojen kanssa, joilla on kokemusta ja jotka ovat aktiivisia ylimaakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkkinä tällaisesta strategisesta kumppanuudesta on Kanta-Hämeen tiedeverkosto.
Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRIN, Häme Goes Global-hanke, Häme EU Office Brysselissä, RUN-EU-verkosto ja muut kansainväliset yhteistyöalustat, verkostot ja kontaktit vahvistavat TKI-toimijoidemme kiinnittymistä kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.
Meillä on vahvaa osaamista ja menestyvää liiketoimintaa luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä bio- ja kiertotaloudessa. Tämä on tunnistettu keskeisenä aluekehittämisen osana aiemmissakin maakuntaohjelmissa.
Merkittävimmät kiertotalouden toimialat ovat biotalous, valmistava teollisuus, elintarviketeollisuus, rakentaminen ja jätteenkäsittely. Vahvuuksiamme ovat ekoteollisuuspuistot Envitech Forssassa, Riicylce -klusteri Riihimäellä ja Karanoja-More Hämeenlinnassa. Hämeessä on vahva kiertotalouden yrityskanta ja Suomen korkein toimijakentän työllistymisaste.
Saadaksemme aikaan myönteisen vaikutuksen energiatehokkuuteen ja voidaksemme edistää tavoitteitamme kohti hiilineutraalisuutta, tehostamme resurssien ja materiaalien käyttöä siten, että niiden arvo ja raaka-aineet säilyvät kierrossa paremmin.
Kun tuote käytetään tai valmistetaan uudelleen, säästetään merkittävä osa alkuperäiseen tuotantoon menneestä energiasta. Toisaalta tulee huomioida, että jokainen kierrätyskerta ja kierrätysraaka-aineiden kuljetus vaativat energiaa ja tuottavat päästöjä.
Korkean jalostusasteen biotalous voi myös olla kiertotaloutta. Biologisia ja uusiutuvia resursseja ei kuitenkaan pidä käyttää niiden uusiutumista nopeammin, jotta luontopääomamme ehtii vahvistua, mikä onkin yksi kiertotalouden keskeisiä tavoitteitamme.
Avaamme kiertotalouden ja resurssien käytön tehostamisella mahdollisuuden uusille liiketoimintamalleille, joista yhtenä esimerkkinä on jakamistalous. Siinä kulutuksen luonne muuttuu omistuksesta käyttöön. Palveluilla ja digitalisaatiolla on tärkeä rooli tuotannon, kulutuksen, tuotteiden ja palvelujen elinkaarihallinnassa.
Teollisissa symbiooseissa yrityksemme tuottavat lisäarvoa toisilleen kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, osaamista, palveluja ja energiaa. Näin parannetaan eri toimijoiden materiaali- ja energiavirtojen tehokkaampaa keskinäistä hyödyntämistä, pyritään säilyttämään materiaalit ja niiden arvo kierrossa. Samalla luodaan kierrätysmateriaaleista uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.
Kiertotalouden onnistumisen edellytyksenä on perinteiset rajat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden, sektoreiden ja yritysten välillä laajassa innovaatioekosysteemissä. Maakuntamme kunnat ja alueet toimivat innovatiivisten hiilineutraalien elinkeinojen ja kiertotalouden kasvualustoina luoden ekosysteemejä, joissa kehitetyillä ilmastoratkaisuilla pienennetään tuotannon ja kulutuksen hiilijalanjälkeä ja optimoidaan materiaalien käyttöä.
Osana kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä on myös jätteen synnyn ehkäisy. Tuotteidemme valmistusprosessit kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja, jolloin jätettä syntyy tuotannon eri vaiheissa ja tuotteiden elinkaaren lopussa.
Kulutuksen vähentäminen on yksi ratkaisu luonnonvarojen kestävään käyttöön, joten kannustamme toimijoitamme ja asukkaitamme pitkäikäisten, korjattavien ja uudelleenkäytettävien tuotteiden käyttöön sekä jakamistalouden toimintamalleihin.
Tulevaisuudessa voimme kiertotalouden periaatteita mukaillen siirtyä raaka-aineiden käyttöön pohjautuvasta liiketoiminnasta kohti palveluliiketoimintaa.
Maakuntamme on edelläkävijä teollisuuden ja tuotannon siirtymisessä vihreään talouteen. Rakentamalla kestävän ruokajärjestelmän luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikille toimijoille ruoan tuotannon ja kulutuksen arvoketjussa. Lisäarvoa toimijoille syntyy erityisesti uusista tutkimusinnovaatioista ja teknologioista, mutta myös yleisen tietoisuuden lisääntymisestä.
Ruokajärjestelmä tuottaa noin neljänneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Maataloudessa ja muilla ruokasektorin toimijoilla on käynnissä useita ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja valmistautumiseen tähtääviä toimia.
Otamme ilmastokysymyksiin kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Eri toimijoidemme ilmastotavoitteet saavutetaan parhaiten, kun lisäämme vuoropuhelua ruokajärjestelmän sisällä. Tuotannon muutoksilla on aina vaikutusta myös kulutukseen ja päinvastoin.
Jo käynnissä oleva ruokajärjestelmän uudistaminen osana maakunnallista kiertotalouden tiekarttaa on yksi keino leikata päästöjä. Ravinnekierron tulee olla suuremmassa roolissa kiertotalouden toteutumisessa. Maa- ja biotaloudella on tässä suuri potentiaali. Lisäksi maatalousmaa voi toimia myös hiilinieluna.
Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisen teknologian yleistymistä arkipäiväisessä elämässämme. Uudenlaiset teknologiset ratkaisut, automaatiot ja robotiikka tarjoavat mahdollisuuksia kehittää yritystemme tuotantoprosesseja ja palveluja, avaten samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Digitaalisilla innovaatiokeskittymillä tuetaan yrityksiä ja julkisia organisaatioita uusien teknologioiden käyttöönotossa ja älykkäiden prosessien kehittämisessä.
Vahvistamme maakuntamme yritysten uudistumiskykyä digitalisaation ja robotisaation mahdollistamien tehokkuusetujen avulla. Tässä hyödynnämme virtuaalimaailmaa, digitaalisia kaksosia, tekoälyä, avointa dataa, data-analytiikkaa, big dataa ja integraatiota eri laitteiden välillä.
Edistämme uusia ratkaisuja hyödyntävien yritysten perustamista ja kehittämistä osana digitalisaation synnyttämää liiketoiminnan murrosta ja tuemme niiden kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia.
Kehitämme älykkäitä ratkaisuja ja datan hyödyntämistä liikenteen ja liikkumisen, kuljetus- ja matkaketjujen sekä palvelujen saavutettavuuden tarpeisiin. Edistämme jo rakennettujen, tehokkaiden ja toimintavarmojen valokuituverkkojen ja niihin varattujen käyttöliittymien käyttöönottoa. Tämä tehdään muun muassa tukemalla julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden alueellisen ja kansallisen tason yhteistoimintaa.
Tuemme digitaalisilla ratkaisuilla myös monipaikkaista asumista sekä monipaikkaista ja paikkariippumatonta työntekoa ja opiskelua.
Estämme digitaalisen kuilun syntymisen yhteiskunnan eri ryhmien ja toimijoiden välille ja vahvistamme siihen liittyvää osaamista. Varmistamme, että pk- ja mikroyritykset pysyvät mukana kehityksessä.
Vastuullisen kuluttamisen ja kestävien elämäntapojen yleistyessä on vihreä siirtymä tullut näkyväksi myös tuote- ja palvelumuotoilussa ja niiden kysynnässä.
Muotoilun ja digitaalisuuden yhdistäminen kestävään kehitykseen, uusiin biopohjaisiin tai kierrätettyihin materiaaleihin synnyttää uusia, ekologisia tuotteita ja palveluita. Kierrätettyjen materiaalien uudelleen suunnittelu ja käyttö sekä älykkäät puettavat teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Kannustamme yrityksiämme olemaan entistä rohkeampia ja luottamaan suomalaiseen menestysreseptiin, jossa luovuus ja innovatiivisuus on yhdistetty ihmiskeskeiseen kehittämiseen ja maailmanluokan muotoiluun. Vastuullisen kuluttamisen trendit, ekologisuus ja digitaaliset alustat tarjoavat menestymisen mahdollisuuksia paikalliselle hämäläiselle tuotannolle ja myös pienemmille yrityksillemme.
Kuluttajat vaativat palveluilta yhä enemmän kokemuksia ja elämyksellisyyttä. Myös tarinat, kulttuurit ja aitous ja yksilöllisyys kiinnostavat yhä enemmän. Tämä korostuu meillä esimerkiksi matkailutoimialalla, joka on maakunnallemme keskeinen vetovoimatekijä. Sijainti, saavutettavuus ja erityisesti luonto- ja kulttuurikohteet tarjoavat hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja kansainväliselle matkailulle.
Matkailulla on alueemme yrityksille myös merkittävä työllisyys- ja talousvaikutus. Rohkaisemme yrityksiä seuraamaan muun muassa lifestyle-trendejä ja tarvittaessa muotoilemaan palvelutarjontaansa muuttuviin kysynnän tarpeisiin. Kysyntään tulee kuitenkin vastata vastuullisella ja luontoarvoja säilyttävällä tavalla.
Suomalaista työelämää ravistelee neljä suurta muutosvoimaa. Edessämme on haastava tehtävä: miten menestymme yhdessä, kun ilmasto, väestörakenne, teknologia sekä ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat?
Miten luomme Hämeeseen menestymisen edellytyksiä osaamista kehittäen, työllisyysastetta parantaen ja osallisuutta edistäen?
Covid-19-pandemia nopeutti koulutuksen ja työskentelyn digiloikkaa useilla toimialoilla ja työelämän sektoreilla tuoden tekemiseen uusia käytäntöjä.
Työn tekeminen on monimuotoista, monipaikkaista, mahdollistavaa, verkottunutta ja kokeilevaa. Monimuotoisessa organisaatiossa voidaan joustavasti muokata työtehtäviä ja rakentaa yksilöllisiä tehtävänkuvia. Tällaisella räätälöinnillä voidaan varmistaa, että erilaisille töille löytyy tekijöitä ja erilaisille tekijöille löytyy työtä.
onipaikkaisuuden edellytyksiin kuuluvat toimivien liikenneyhteyksien ja tietoliikenneinfran lisäksi myös etätyöhön sopivien tilojen tarjoaminen keskitetysti niille, joille työskentely kotoa käsin ei ole mahdollista.ikkuminen on joustavaa, perinteiset rajat ylittävää. Vaihdanta- ja jakamistalous tulevat osaltaan vielä uudistamaan työskentelyä, työllistymistä ja työelämää.
Työteon tapa ei tulevaisuudessa siis enää ole lineaarista tai tiettyyn vuosikelloon sidottua. Yhdistämme vuosikymmenten kokemuksen viimeisimpään tietämykseen työn kehittymisestä ja luomme tulevaisuuden työllistymisen edellytyksiä ja uudistamme työkulttuuria yhdessä kouluttajien ja yritysten kanssa.
Tuemme yrityksiä ja organisaatiota matalan kynnyksen työmahdollisuuksien synnyttämisessä. Kannustamme toimijoitamme yrittämään, kokeilemaan uutta ja hyväksymään myös epäonnistumiset. Rohkaisemme työelämän osaajia yrittäjämäisen ja yhteisöllisen asenteen omaksumiseen.
Suurimpana haasteena Suomessa ovat jäykät hallinnolliset rakenteet ja teollisen ajan linjatuotantoon perustuva työkulttuuri niilläkin aloilla, joissa työ on jo monimuotoista ja hajautettua.
Huomioimme vaikeasti työllistyvien ryhmien erityistarpeet, rakennetyöttömyyden ja työvoimapulan haasteet. Vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistymisen uudenlaisia polkuja on syytä pohtia yhdessä oppilaitosten, työnantajien ja kolmannen sektorin kanssa, jotthmisten vahvuudet ja käyttämätön potentiaali saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.
Työkulttuurimme tukee, sallii ja hyödyntää monimuotoisuutta. Mahdollistamme joustavaa tekemistä ja liikkumista ja poistamme siiloja.
Työvoiman osaamistarpeet ovat monipuolistuneet. Osaamistarpeiden muutokset ja syklit ovat nopeutuneet. Työnteon kuva ja ammatit ovat laaja-alaistuneet. Työn murros edellyttää panostuksia ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Tarve osaamisen jatkuvalle kehittämiselle luo erilaisten osaamisen kehittämisen palveluiden tarpeen lisäksi tarpeen myös riittävälle henkilökohtaiselle ohjaukselle.
un tulevaisuudessa entistä pienemmät ikäluokat korvaavat nykyistä työvoimaa, kasvaa ikääntyvien rooli työmarkkinoilla ja sitä kautta myös heidän osaamisensa ylläpito tulee entistä tärkeämmäksi. Rakennamme sujuvat polut eri koulutusasteiden välille, koulutuksesta työelämään ja työelämästä koulutukseen. Suuntana on tulevaisuudessa koulutuksen ja työelämän jatkuva yhteistyön syventäminen, osittain jopa keskinäinen integroituminen.
Digitalisoituminen on Hämeelle keskeinen mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen. Siihen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.
Oppilaitosten yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa on Hämeessä vahvistettu ja tätä työtä jatkamme edelleen. Kohtaanto-ongelman ratkaisussa haemme ennakkoluulottomia yhteistyömalleja ja rakennamme sekä oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten keskenaikuttavia työllistämisen pilotteja.
Osaamis- ja työvoimatarpeidemme ennakointi on vaikeutunut osaamistarpeiden monipuolistumisen ja tehtäväprofiilien laajentumisen vuoksi. Hämeessä useat eri toimijat tuottavat työmarkkinoiden osaamistarpeisiin liittyvää tietoa sekä myös ennakointitietoa. Kokoamme maakunnan ennakointivoimavarat ja -toiminnan yhdensuuntaisemmaksi kokonaisuudeksi. Saatamme osaamistiedon vahvemmin ja koordinoidummin eri tahojen hyödynnettäväksi.
Olemme eurooppalaisessa ja globaalissa kilpailutilanteessa kansainvälisten osaajien houkuttelussa Hämeeseen. Kansainvälisiä osaajia löytyy sekä Suomesta että ulkomailta. Tarvitsemme heitä turvataksemme ja vahvistaaksemme kilpailukykyämme.
Panostamme maakunnassamme vetovoimatekijöihin, jotka tekevät meistä kansainvälisesti kiinnostavan paikan työskennellä ja asua. Luotamme vahvuuksiimme ja luomme maakunnastamme myönteistä mielikuvaa, joka erottaa meidät kilpailijoistamme.
Panostamme työperäiseen maahanmuuttoon toteuttamalla kattavan palvelutarjottimen tänne muuttoa harkitsevalle ulkomaiselle osaajalle. Palvelut kattavat myös maahanmuuttajan perheen tuen, kuten puolison työllistymisen ja lasten kansainvälisen koulutusmahdollisuuden. Suomen Talent Boost –ohjelmaan linkittyen rakennamme palvelutarjonnan yhteistyössä maakunnan asiantuntijoiden kanssa ja tuemme siten yrityksiä palvelujen muotoilussa siten, että jokainen Hämeeseen muuttava osaaja kokee olevansa aidosti tervetullut.
Hyödynnämme digitalisaatiota, etätyö- ja monipaikkaisen työnteon tarjoamia mahdollisuuksia työvoiman rekrytoinnissa. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat työskentelyn myös ulkomailta käsin.
Rohkaisemme yrityksiämme tarjoamaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta niillä on valmiudet rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa myös tulevaisuudessa. Tavoitteenamme on saada Hämeessä opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat jäämään meille töihin opintojensa jälkeen.
Parannamme kotoutumis- ja työllistymismahdollisuuksia nopealla kieli- ja kotoutumiskoulutukseen pääsyllä ja yhdistämällä näitä ammatillisiin opintoihin. Luomme nopeat ja helposti saavutettavissa olevat palvelumallit ulkomaisten tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn sekä laajennamme yritysten mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja myös ulkomaalaisille osaajille.
Tuemme ja vahvistamme työnantajien valmiuksia rekrytoinnissa sekä koulutamme ja tarjoamme palveluja työyhteisöille, jotta niillä on kykyä ja valmiutta ottaa kansainvälisiä osaajia vastaan.
Hyödynnämme myös jo maakunnassa olevaa kansainvälistä osaamista ja työvoimaa elinvoiman ja tulevaisuuden rakentamisessa.
Luomme kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen myönteisesti suhtautuvaa ilmapiiriä, sillä se on meille keskeinen kilpailuvaltti.
Ihmisten, tavaroiden, palvelujen, tiedon ja vaikkapa uusiutuvan lähienergian saavutettavuus on Hämeen kilpailutekijä ja yhdessä uuden osaamisen hyödyntämisen kanssa kasvun lähde. Kasvukäytäväajattelu on kansallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä.
Tavoittelemme hyvää ja sujuvaa hämäläistä arkea sekä uusien mahdollisuuksien ja toimintatapojen täysimääräistä hyödyntämistä.
Alustatalouden menestyjien joukkoon Suomi voi yltää vain, jos onnistumme riittävän digitaalisen kyvykkyyden rakentamisessa. Suurimpien kaupunkien keskustoihin sijoittuvien pistemäisten kokeilujen varaan globaali menestys ei vielä rakennu. Hämeellä on vahva rooli sen varmistamisessa, että eteläiseen Suomeen toteutetaan alueet ylittäviä kokeilualustoja, jotka laajuudessaan mahdollistavat myös vientikelpoisten palveluiden skaalautumisen ja testaamisen kotimarkkinassa. Julkista sektoria tarvitaan digikyvykkyyden rakentamisen tueksi keskustojen väleillä, alueilla joilla se ei synny markkinaehtoisesti.
Turvaamme myönteisen ja tasapainoisen työpaikka- ja väestökehityksen. Kehitämme elinkeinoalueita liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla. Maakunnassamme ja erityisesti Suomen kasvukäytävällä pendelöinnin määrät ja matkojen pituudet ovat koko maan vertailussa aivan omaa luokkaansa. Tämän vuoksi kiinnitämme erityistä huomiota työssäkäyntiliikenteen kestäviin ratkaisuihin ja hyvään palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen perheiden liikkuvassa, usein vaativassa arjessa.
Matkaketjut ja liikenteen solmupisteet ovat kaltaisellemme pendelöintimaakunnalle keskeinen kehittämisen painopiste. Matkaketjut hiotaan loppuun saakka, jotta osaamisen liikkuvuutta voidaan edelleen kehittää työssäkäyntialueilla. Usealla kulkumuodolla tehtävien matkojen kokonaismatka-aika, matkanteon miellyttävyys ja vaihtojen sujuvuus vaikuttavat arjen valintoihin. Lippu- ja maksujärjestelmiä kehitetään ja yhteensovitetaan, sillä se on keskeistä niin kaupunkiseuduilla kuin haja-asutusalueillakin. Myös Suomen kasvukäytävälle tulee rakentaa yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä.
Erityisesti henkilöliikenteessä tavoitteen saavuttaminen vaatii liikkumistottumusten muutoksia, jota järjestelmien ohella myös liityntäpysäköinnin kaltaisen infran tulee optimaalisesti tukea.
Osana matkaketjua tehdyt jalankulun ja pyöräilyn matkat tuovat kansanterveydellisiä hyötyjä ja voivat korvata henkilöautolla tehtyjä liityntämatkoja vähentäen päästöjä. Parannamme pyöräilyn ja jalankulun infraa ja palveluja ja luomme näin edellytykset osana matkaketjua tehtävien jalankulku- ja pyöräilymatkojen kasvulle.
Olemme jo tunnistaneet tieto- ja mobiiliverkkojen edelleen kasvavan roolin osana matkustamista ja monipaikkaista työskentelyä. Näiden rooli tulee näkymään myös työn tuottavuuden lisääntymisessä. Nopeiden ja toimintavarmojen sekä kapasiteetiltaan riittävien tietoliikenneverkkojen kattavuus onkin tulevaisuuden kannalta keskeistä. Verkkojen kehittämisessä painotamme liikennekäytäviä, kuten päärataa, jonka alueella on nykyisin katvealueita. Ruuhka-aikoina verkkojen kapasiteetti on riittämätön.
Tarvitsemme jo lyhyellä aikavälillä pääradalle ja tärkeimpien pääväylien varteen 5G-kyvykkyyden palvelemaan matkustamista ja tavaralogistiikan uusia avauksia. Pääradan varren varustaminen 5G-infralla mahdollistaa drone-kokeilukäytävän toteuttamisen esimerkiksi drone-operoinnin ja lennonjohdon toimintojen testaamiseen.
Joukkoliikenteen kehittäminen on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Meille erityisesti pääradan kapasiteetin parantaminen ja radan kehittäminen nykyisessä ratakäytävässä on kiireellinen tavoite.
Raideliikenne ei kata koko maakuntaa ja sopii vain tietyille yhteysväleille. Bussiliikenne on luonteeltaan joustavampi kattavan tieverkon vuoksi, mutta Covid-19-pandemia on kohdellut joukkoliikenteen toimialaa erityisen raskaasti. Kumipyöräjoukkoliikenteen suunnittelussa hyödynnämme pandemian aiheuttaman murrosvaiheen ja siirrymme suoraan uudenlaiseen, älykkääseen ja yhä vahvemmin kutsuohjattuun järjestelmään.
Fossiilisia polttoaineita voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi sähköllä, vedyllä tai erilaisilla uusiutuvilla polttoaineilla kuten nestemäisillä biopolttoaineilla, biokaasulla tai sähköpolttoaineilla. Liikenteen vuosittain kuluttama energiamäärä on niin suuri, että koko energiankulutusta ei ole mahdollista korvata pelkästään yhdellä yksittäisellä käyttövoimavaihtoehdolla tai polttoaineella. Tarvitsemme sekä liikenteen kokonaisenergiankulutuksen vähentämistä, että useita eri käyttövoimavaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Siksi liikenteessä vastakkain eivät ole vaihtoehtoiset käyttövoimat, vaan vaihtoehtoiset käyttövoimat ja fossiiliset polttoaineet. Fossiilista polttoainesta tulee pidemmällä aikavälillä päästä kokonaan eroon. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta)
Uudet käyttövoimat vaativat infraan investointeja laajasti niin yrityksiltä, julkiselta sektorilta, kuin kotitalouksiltakin. Esimerkiksi sähköautojen pikalatauksen mahdollistavaa infraa tarvitaan maantieverkon palvelualueiden- ja asemien lisäksi myös taloyhtiöihin, kotitalouksiin, työpaikoille sekä liityntä- ja asiointipysäköintiin. Valtatie 3:sta ja valtatie 2:sta muodostetaan vaihtoehtoisten käyttövoimien kokeilukäytäviä, jotka varustetaan tarvittavalla lataus- ja tankkausinfralla.
Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2040 on varauduttu sähkökäyttöisten autojen käyttöönoton ja automatiikan lisääntymiseen myös maankäytöllisesti. Maakuntakaavassa valtatielle 3 on osoitettu lisäkaistat eli moottoritien kolmannet kaistat. Tällä varaudumme muun muassa sähköautojen ajonaikaiseen lataukseen, jolloin vaadittava latausinfra voidaan toteuttaa lisäkaistoille. Kaistoilla mahdollistetaan ja helpotetaan myös esimerkiksi automaattiajoon liittyviä tarpeita. Lisäkaistat voivat mahdollistaa esimerkiksi rekkojen automaattisen saattueajon (platooning) muuta liikennettä häiritsemättä. Näitä automaattiajamisen ja ajonaikaisen latauksen mahdollisuuksia selvitetään.
Hyödynnämme maakuntamme sijaintia, saavutettavuutta, kulttuuriympäristöjä ja luontoalueita monipuolisen asumisen vetovoimatekijöinä. Asumisen sijoittumisessa tuetaan yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja.
Asumisen mahdollisuuksia kehittäessä huomioimme innovatiivisella tavalla asukkaidemme muuttuvat tarpeet. Asumisen monimuotoisuus lisääntyy, kun syntyy erilaisia perhemuotoja ja asumisyhteisöjä, monikulttuurisuus vahvistuu ja väestö ikääntyy. Näihin ilmiöihin varaudumme muutosjoustavalla suunnittelulla ja korkeatasoisella, oivaltavalla asuntoarkkitehtuurilla olemassa olevaa rakennuskantaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen.
Yksilölliset tarpeet, erilaistuvat elämäntavat sekä kasvava kauneuden ja yhteisöllisyyden kaipuu synnyttävät tavanomaisten asumisen ratkaisujen rinnalle kysyntää elämyksellisyydelle ja kokemuksellisuudelle. Tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia korkeatasoisen, ekologisesti laadukkaan, energiaratkaisuiltaan innovatiivisen ja yhä useammin monipaikkaisen asumisen kehittämiselle.
Covid-19-pandemian myötä asumisen tarpeet ja työnteon tavat ovat pysyvästi muuttuneet. Monipaikkaisen asumisen ja etätyön mahdollisuudet hyödynnetään aiempaa tehokkaammin alueen kilpailukyvyn turvaamistyössä. Osallisuuden kokemus, vaivaton arki ja toisaalta arjen ylittävät elämykset, kuten kulttuuri- ja matkailupalvelut, saavat pendelöiviä perheitä liittymään osaksi Hämeen paikallisyhteisöjä.
Pendelöinnistä on vain askel monipaikkaiseen asumiseen. Maakunnassa on paljon osa-aikaisia hämäläisiä, jotka tukeutuvat alueen erinomaiseen digitaaliseen ja fyysiseen saavutettavuuteen. Kuntamme sisäistävät tämän strategiseksi vahvuudekseen ja toimivat määrätietoisesti myös osa-aika-asukkaidensa hyväksi.
Palvelujen sijoittumisessa korostetaan kaupunki- ja kuntakeskusten ja maaseudun kyläkeskusten kehittämistä sekä vetovoimaisten kävelykeskustojen toteutusta. Inspiroivina verrokkeina toimivat Hämeen mittakaavaan rinnastuvat keskieurooppalaiset kaupungit erityisesti Tanskassa ja Hollannissa.
Keskustojen idea on määriteltävä uudelleen ajassa, jossa kaupalliset palvelut ovat osittain karanneet ilman realistista näkymää niiden paluusta. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan kehittämällä kaupunkiyhteisöllisyyden ja viihtymisen olosuhteita, tarjoamalla monipuolista keskusta-asumista, edistämällä myös muiden kuin kaupallisten palveluiden sijoittumista keskustoihin ja helpottamalla kevyttä liikennettä keskustoissa ja niiden välillä.
Maaseutu kytkeytyy tiiviisti kaupunkeihin ja kuntiin. Kylillä on tärkeä rooli maakunnan asumisen vetovoimatekijöinä. Kylät tarjoavat yksilöllisiä kylämäisen asumisen vaihtoehtoja suhteellisen hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi ne voivat tarjota uudenlaisia asumisratkaisuja.
Vahvuuksiamme ovat maaseudun asumisväljyys, kyläyhteisöjen turvallisuus, pikkukaupunkien vetovoima ja ydinkeskustojen sujuvat palvelut.
Kaikissa kunnissamme tunnistetaan asumisen laadun tärkeimmät tekijät ja osataan suunnittelulla vastata nuorten sisäänmuuttajien asumisen tarpeisiin ja unelmiin. Kunnissa huolehditaan määrällisesti riittävästä, monipuolisesta ja perheiden toiveisiin vastaavasta asuntotuotannosta. Lisäksi huolehditaan laadukkaista viher- ja virkistyspalveluista ja yhteyksistä seudullisille virkistysalueille. Asuntotuotantoon tarvitaan määrän lisäksi suunnittelullista laatua ja omistusmuotojen variaatiota.
Kestävän väestönkehityksen kivijalka on kuntien pitkäjänteinen maapolitiikka, ja siihen perustuva laadukas, mahdollistava ja joustava maankäytön suunnittelu. Maankäytön suunnittelussa, luvituksessa ja kaavoituksessa mahdollistetaan kestävä kasvu.
Yhteistyötä yritysmaailman kanssa vahvistetaan, ja samalla luodaan mahdollisuuksia monipuoliselle hankesuunnittelulle. Arkkitehtuurikilpailuja järjestetään lisäämään alueen tunnettuutta, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Maakunnan asema osana eteläistä kasvu-Suomea on murroksessa pandemian jälkeen. Tilanne sisältää suuria mahdollisuuksia ja haastaa asunto-ohjelmoinnin kehittämiseen.
Pyrimme maakunnassa siihen, että asukkailla ja yrityksillä on infran puolesta mahdollisuuksia käyttää uusiutuvaa tai päästötöntä energiaa.
Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi yhteiskunnan sähköistyminen on keskeinen asia myös liikenteen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön kulutus lisääntyy ja maakunnan sähköverkon on kyettävä vastaamaan näihin tarpeisiin. Turvaamme maakunnassa tarvittavan energian jakeluinfran rakentamisen ja pyrimme edistämään erilaisten kulutusjoustojen käyttöönottoa. Maankäyttö- ja yhdyskuntasuunnittelussa tunnistamme energian jakeluinfran kehittämisen tärkeyden ja pyrimme tukemaan hankkeita.
Sähköistyminen näkyy erityisesti lämmön tuotannossa. Yksityistalouksissa lämpöpumppuihin tai ympäristöystävällisesti tuotettuun kaukolämpöön perustuvat energiamuodot korvaavat perinteisiä öljykattiloita ja teollisuudessa suuren mittakaavan lämpöpumput, vetytalous ja muu sähköistyminen tulee vaatimaan sähkön siirtokapasiteetilta ennennäkemätöntä joustavuutta.
4
Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelman sanat ovat tekoja. Ohjelma on tehty toteutettavaksi.
Aluekehittämisen uusi toimintamalli avaa mahdollisuuksia maakuntien ja valtion väliselle sopimukselliselle yhteistyölle.
Merkittävä osa maakunnan kehittämisestä toteutetaan hankkeilla. Hyödynnämme kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusvälineitä parhaalla mahdollisella tavalla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on edelleen kokoava rooli Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan varojen kohdentamisessa.
Vahvistamme jatkuvasti hämäläisten toimijoiden yhteistä voimaa yhteistyöllä maakunnan sisällä ja rajat ylittävästi. Vaikutamme määrätietoisesti tehdyllä edunvalvonnalla valtion budjettiin, lainsäädäntöön ja toimenpiteisiin.
Hämeen tavoitteena on aluekehittämistä koskeva sopimus valtio-osapuolen kanssa.
Valtion ja maakuntien välisten tulevien aluekehittämiskeskustelujen osana kokeillaan uudenlaista sopimuksellista yhteistyötä. Sopimuksilla tähdätään pitkäjänteiseen ja jatkuvaan aluekehittämisen toimintamalliin.
Kyseessä on vuorovaikutus- ja kumppanuusprosessi, jossa muodostetaan toimijoiden välinen yhteinen näkemys aluekehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä.
Keskustelujen tuloksena osoitetaan sovittujen toimenpidekokonaisuuksien toteutukseen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) rahoitusta.
Toteutamme entistä enemmän suuria, vaikuttavia, yrityslähtöisiä ja kansainvälisiä kehittämishankkeita, joissa tässä kappaleessa kuvattuja rahoitusvälineitä hyödynnetään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelma (ARP) ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027” on meille tärkein yksittäinen rahoitusväline. Käytössämme on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta.
ARP-ohjelman toimeenpanoa ohjataan kansallisten strategisten tavoitteiden ja omien älykkään erikoistumisen valintojemme avulla.
Tavoitteenamme on lisätä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, koulutuksen järjestäjien, muiden kehittämistoimijoiden sekä loppukäyttäjien yhteistyötä. Kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus sisältyvät ohjelman kaikkeen toimintaan.
Ohjelmaa toteutetaan joustavasti ohjelmakauden muuttuvissa tilanteissa. Kauden aloitukseen osuu Covid-19-pandemian seuraukset ja vaikutukset erityisesti yritystoiminnan ja työllisyyden osalta. Elvytystoimissa korostuvat läpileikkaavasti digitaalisuus, kestävä kasvu ja ilmastoasiat.
Rahoitusta maakunnassa myöntävät Hämeen liitto ja Hämeen ELY-keskus. Yhteistyö näiden tahojen välillä toimii hyvin. Hankkeita ja rahoitusta kohdennetaan joustavasti. Ensimmäiset rahoitushaut avataan vuoden 2022 alussa.
Hyvää elämää Hämeen maaseudulla -maaseudun kehittämissuunnitelma on alueen yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja miten hämäläistä maaseutua tulee kehittää tulevalla EU-ohjelmakaudella, jolloin on tarjolla uutta rahoitusta erilaisiin toimenpiteisiin.
Suunnitelmassa määritellyn vision mukaan maaseudun tulee uudistua vetovoimaiseksi kestävän kasvun suunnannäyttäjäksi. Suunnitelman päätavoitteena on luoda monipuolisesti eri keinoin edellytyksiä maaseudun elinkeinotoiminnan kehittymiselle ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Lisäksi kärkiä ovat asumisen edellytysten ja hyvinvoinnin lisääminen.
Maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitys on Hämeen kaltaiselle maakunnalle suuri.
Euroopan unionin Next Generation EU -elpymisrahoitus on rakennettu vauhdittamaan ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista Covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä. Tämä rahoitusväline tarjoaa yhteensä 750 miljardin euron tuen jäsenmaille.
Elpymisrahoitus jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistuki (RRF) on kooltaan suurin. Suomessa RRF-rahoitus jaetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta.
Suomen osuus rahoituksesta on noin 2,1 miljardia euroa, josta muun muassa Business Finland ja Suomen Akatemia tekevät hakuihin perustuvia rahoituspäätöksiä vuosien 2021–2023 aikana. Hankkeita voi toteuttaa vuoteen 2026 saakka.
Ohjelmaan sisältyy neljä pilaria:
Ministeriöt jakavat hankerahoitusta vuosittain valittuihin keskeisiin teemoihin, joita ovat esimerkiksi liikkuminen ja liikenteen kehittäminen, ympäristö, puurakentaminen, uudet energiaratkaisut ja kestävä kehitys. Myös uudet virkistysalueet ja kansallispuistot, matkailun kehittäminen, osaaminen, osallistuminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen voivat olla kansallisia rahoituskohteita.
Euroopan unionilla on useita rahoitusvälineitä, joista rahoitetaan kansainvälisiä yhteiskehittämishankkeita myös Hämeessä. Kannustamme hämäläisiä kehittäjiä ja toimijoita hakemaan rahoitusta näistä ohjelmista aiempaa enemmän.
Rahoitettavien hankkeiden on noudatettava Euroopan unionin strategisia painopisteitä ja rahoituksen saaminen edellyttää kansainvälisiä hankekumppaneita. Rahoitusta haetaan suoraan Brysselistä tai kansainvälisten sihteeristöjen kautta.
Rahoitus myönnetään kansainvälisen kilpailun perusteella ja vain parhaaksi arvioidut hankeideat saavat rahoituksen. Summat vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta yli kymmeneen miljoonaan euroon. Tämän lisäksi yleensä edellytetään myös omarahoitusosuutta.
Hämäläisten toimijoiden osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin tuo rahoituksen lisäksi myös paljon muita hyötyjä. Yhteistyön kautta luodaan uusia kumppanuuksia ja asiakkuuksia, työskennellään Euroopan parhaiden osaajien kanssa ja vahvistetaan kansainvälistä osaamista.
Kansainvälinen hanke on usein väylä uusille markkinoille ja eurooppalaisiin ja globaaleihin arvoketjuihin. Hankerahoituskilpailussa menestyminen edellyttää toimijoiltamme kansainvälisiin verkostoihin kuulumista ja EU-hankeosaamista.
Seuraavat kansainväliset EU-rahoitusohjelmat tarjoavat vuosina 2021–2027 kantahämäläisille kehittäjille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja hankeyhteistyöhön.
Kansainvälisiä rahoitusohjelmia Kestävän kasvun Häme –maakuntaohjelman toteuttamiseen
Kestävän kasvun Häme kytkee maakunnan elinkeinoelämän ja yrityskentän mukaan aluekehittämiseen aivan uudella tavalla. Samalla rakennamme maakuntaan EU:n edellyttämän älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemin.
Yritysten, tutkimuksen, tieteen sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä käytetään termiä ekosysteemi. Yhteistyö on tavoitteellista ja systemaattista ja mahdollistaa uudistumisen ja innovaatiotoiminnan.
Tavoitteenamme on saada yritysvetoiseen ekosysteemiin koottua ketteriä, monialaisia ja kansainvälisesti nykyistä kyvykkäämpiä osaajia ja yhteistyömuotoja.
Maailmanlaajuinen kilpailu markkinoilla edellyttää yrityksiltämme panostusta aivan uudenlaisten osaamisten kehittämiseen. Ne tarvitsevat digitaalisia valmiuksia ja parempaa markkinoiden ja asiakastarpeiden ymmärrystä.
Kilpailutilanteet muuttuvat nopeasti, eikä niissä enää voi menestyä yksin tai hitaiden verkostojen avulla. Tarvitaan nopeaa reagointia ja oikeita kumppanuuksia.
Julkinen sektori ei voi johtaa innovaatioekosysteemejä, mutta sillä on merkittävä rooli niiden rakentamisessa ja tunnistamisessa. Hämeen liitto ottaa maakunnassa luontevimmin roolin julkisten elinkeinotoimijoiden kokoon saattamisessa, suurimpien ja kasvupotentiaalisimpien yritysten kontaktoinnissa, kehittämisyhteistyön orkestroinnissa, laajojen kehityshankkeiden käynnistämisessä, yhteiskuntavaikutusten huomioimisessa ja myös valtakunnan tason taustavaikuttamisessa.
Teemme viisaita valintoja ja painotuksia ekosysteemitoiminnassa maakunnan vahvuuksiin ja erityisominaisuuksiin keskittyen. Toiminta tukee maakuntaohjelmatyössä valittuja yhteisiä kehittämisen kärkiä. Yhdistämme maakunnan omat Kestävän kasvun tavoitteet Euroopan Green Deal -ohjelmaan ja tuotamme siten ehjän perustan yritysten ja alueen kehittämiselle ja kasvulle.
Tuemme toimijoitamme kansallisesti ja kansainvälisesti. Meillä on vielä liian vähän sellaisia toimijoita, jotka helposti voisivat muuttaa EU-rahoituksella alueen kilpailukyvyn kasvuksi. Tätä työtä edistääksemme tarvitaan myös Hämeen liiton koordinoimaa tukea.
Hyödynnämme jo maakunnassa käynnissä olevaa hyvää kehittämistyötä ekosysteemien rakentamisessa.
5
SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi on osa maakuntaohjelman valmistelua. Arvioitavaksi tulevat ohjelman toteuttamisen kannalta merkittävät vaikutukset. Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin ja ohjelman ympäristötavoitteisin. SOVA- lain mukainen kuuleminen tehdään maakuntaohjelman vuorovaikutusprosessin yhteydessä.
Maakuntaohjelman hyväksymispäätöksessä tulee olla SOVA- lain 11§ mukainen perusteltu kannanotto siitä, miten ympäristöselostus ja siitä saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ohjelmaa viimeisteltäessä.
Vaikutusten arviointi on toteutettu maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä asiantuntija-arviona. Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnista järjestettiin laadintavaiheessa Hämeen liiton ja Hämeen ELY- keskuksen välinen työneuvottelu. Luonnosvaiheen lausuntojen palaute on huomioitu vaikutusten arviointia viimeisteltäessä.
Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa ja toteutettaessa selvitetään sen vaikutuksia
Hämeen ympäristön nykytilaa on arvioitu seuraavista näkökulmista:
Hämeen ympäristön nykytilan arviointi kokonaisuudessaan
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä. Haasteena on löytää keinot luoda kannustimia sitoutua ja valita vähähiilisiä ratkaisuja sekä tasoittaa siirtymän epävarmuuksia. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää isoja muutoksia energia- ja päästöintensiivisessä teollisuudessa ja yhteiskunnassa luomalla tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen vähentää energiankulutusta ja uudistaa tuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttavaksi. Hämeen maakuntahallitus on linjannut Hämeen maakunnalliset ilmastotavoitteet seuraavasti:
Häme toteuttaa oman osansa kansallisen hiilineutraaliustavoitteen toteutumisessa, ja asettaa tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Suurimmat päästölähteet maakunnassamme vuonna 2018 hinku-laskennan mukaan ovat olleet energiankulutus, tieliikenne ja maatalous.
Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristöasia, vaan keskeinen osa maakunnan talous- ja turvallisuusjärjestelmää. Ilmastoturvallisuus muodostuu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.
Sopeutumista tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa pikaisesti, koska sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus, kuumuus, tulvat, voimakkaat tuulet ja jatkuva kosteus lisääntyvät nopeutuvassa tahdissa, ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen ja elinkeinojen tulevaisuuteen.
Sopeutuminen edellyttää laaja-alaisuutensa myötä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yksityisen ja julkisen sektorin voimien yhdistämistä kaikilla hallinnon tasoilla. Ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia tulee hyödyntää.
Maankäytön suunnittelulla on ratkaiseva merkitys tavoitteen toteutumisen kannalta. Kaavoituksen ilmastovaikutukset tulee selvittää ja ottaa huomioon läpi kaavoitusprosessin kaikilla kaavatasoilla.
Puurakentamista edistetään sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. Puurakentamisen lisäksi rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja elinkaaritarkastelu edistävät hiilineutraaliutta.
Hiiliviljelyn periaatteet otetaan käyttöön myös kaupunkivihreän suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupunkivihreän ja kaavoituksen avulla voidaan tukea myös luonnon monimuotoisuutta.
Ekologisten käytävien jatkuminen turvataan suunnittelun kaikilla tasoilla. Maankäytössä löydetään ratkaisuja, joilla riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen turvataan.
Kanta-Hämeen liikennejärjestelmästä tavoitellaan hiilineutraalia vuoteen 2040 mennessä
Kansallisiin tavoitteisiin pääsemiseksi on tehty fossiilittoman liikenteen tiekartta. Tiekartan toimenpiteillä edistetään fossiilisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, autokannan uudistumista ja muun liikennejärjestelmän kokonaisenergiankulutuksen vähentämistä.
Kanta-Hämeen tulevaisuuden tarpeiden, nykyisten ja tavoiteltavien vahvuuksien sekä alueen erityispiirteiden ohella on liikennejärjestelmäsuunnitteluun vaikuttanut vahvasti ilmastonmuutoksen hillintä, hiilineutraalius ja liikenteen päästöjen vähentäminen.
Panostamalla bio- ja kiertotalouteen sekä ilmastovastuullisuuteen yritykset varmistavat omat tulevaisuuden näkymänsä. Kannustamme maakunnan toimijoita toteuttamaan maakunnan elinvoimaa edistäviä kehittämishankkeita.
Kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä, vastuunottoa ja yhteisiä suuntaviivoja. Suuntaviivoja ja tavoitteita luodaan mm. Kanta-Hämeen kiertotalouden tiekarttatyön yhteydessä. Kiertotalouden tiekartan tavoitteena on, että vuonna 2040 Häme olisi päästötön ja jätteetön.
Ruoka on välttämättömyys, jonka tuottaminen ja valmistaminen aiheuttaa päästöjä. Kanta-Hämeessä noin 16 prosenttia kokonaispäästöistä aiheutuu maataloudesta. Maatalouden päästöistä taasen 75 prosenttia on peräisin maaperästä, joten päästövähennystoimenpiteitä kannattaa kohdistaa pellonkäyttöön, viljelymenetelmiin ja maankäytön muutoksiin.
Tavoitteen toteutuminen edellyttää tutkimuksen ja käytännön viljelijöiden tiivistä yhteistyötä, sekä yhä enemmän myös viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä. Hiiliviljelyn ja uudistavan maatalouden periaatteita noudattamalla maaperän kunto paranee, hiilensidonta ja eloperäisen aineksen määrä maaperässä lisääntyvät.
Viljelykiertojen monipuolistuminen ja kasvipeitteisyyden lisääntyminen luovat kokonaan uusia markkinoita sekä biokiertotalouden liiketoimintaa.
Vihreän lisääminen kaupungissa ja niiden ulkopuolella tukee luonnon monimuotoisuutta ja auttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa. Metsät ovat biodiversiteetin kannalta olennaisia.
Terveet, hyvin kasvavat ja monimuotoiset metsät sitovat hiiltä tehokkaasti kasvunsa aikana. Tuottava ja kannattava metsätalous turvaa hiilen kierron ja takaa tulevaisuuden hiilinielut ja niiden kehittymisen.
Kaupunki- ja taajamavihreät lisäävät alueiden viihtyvyyttä, muokkaavat pienilmastoa miellyttävämmäksi ja auttavat tulvariskien hallinnassa.
Edustavat ja hyväkuntoiset viher- ja virkistysalueet ovat sekä asumisen että matkailun vetovoimatekijöitä.
Maakuntaohjelma on luonteeltaan yleispiirteinen ja strateginen ohjelma, mikä ohjaa vaikutusten arvioinnin tarkkuutta. Yksityiskohtainen vaikutusten arviointi tehdään hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä.
Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin sekä Suomen ja Hämeen ilmastotavoitteisiin.
Maakuntaohjelmalle ei ole laadittu valmisteluvaiheessa vaihtoehtoja. Tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2050 hahmottelevia skenaarioita esitellään tarkemmin maakuntaohjelman luvussa 2. Maakuntaohjelma sisältää kolme kärkeä:
Koko ohjelman läpi leikkaavana teemana on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet. Häme sitoutuu ohjelmissaan ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen ja kestävään kasvuun. Maakuntaohjelman kärkien sisällöt kuvaillaan luvussa 3.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto ohjelman toteutumisen kokonaisvaikutuksista. Taulukko on suuntaa antava ja kuvaa ohjelman toteutumisen vaikutusten suuntia. Usein vaikutukset ovat kaksisuuntaisia ja riippuvat myös vaikutusten arvioijan näkökulmasta.
Maakuntaohjelman tavoitekokonaisuudet suhteessa ympäristövaikutusten eri osa-alueisiin |
|||||||
| Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen | Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuu-teen | Yhdyskuntaraken- teeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön |
Luonnon-varojen hyödyntämi-seen | Keskinäisiin vuorovaiku-tussuhtei-siin | Ohjelman taloudel-liset vaikutuk-set | Ohjelman yhteiskun-nalliset vaikutukset | |
| Ilmastotavoitteet | |||||||
| Vähennämme päästöjä ja energian kulutusta ja lisäämme uusiutuvan energian osuutta energian tuotannossa. | 0 | – + | – + | – + | + | + | + – |
| Huolehdimme maakunnan ilmastoturvallisuudesta | + | 0 | + | 0 | + | + + – | + + |
| Kaavoituksessa ja muussa yhdyskuntien suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. | + + | + + | + + | + | + + | + + – | + + |
| Edistämme Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän hiilineutraaliuden toteutumista. | + | + + | + – | + – | + | – – + + | – – + + |
| Edistämme ja parannamme bio- ja kiertotalouden edellytyksiä Hämeessä. | + | + + | + | + + | + | + + | + + |
| Maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa panostamme hiiliviljelyyn, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Ruuantuotannon ja kulutuksen päästöt ovat hallittavissa. | + + | + + | + | + | + | – + + | + – |
| Parannamme ja kehitämme maakunnan hiilinieluja niin maaseudulla kuin kaupunkivihreässä. | + + | + + | + + | + – | + | – + + | – + + |
Maakuntaohjelman kärjet/tavoitekokonaisuudet: |
|||||||
| 1. Kestävän kasvun TKI | |||||||
| 1.1 Luonnonvarat, kulutus ja materiaalikierrot | + + | + + – | + 0 | + + | + | + | + |
| 1.2 Kestävä ruokajärjestelmä (ruoan tuotanto ja kulutus) | + + | + + | + – | + | + | + + – | + + – |
| 1.3 Älykkäät palvelut ja tuotantoprosessit (digitalisaatio/robotiikka) |
+ – | + – – | 0 | + – – | + | + + | + – |
| 1.4 Älykäs ja vastuullinen design | + – | 0 | + | + | + | + | + |
| 2. Kestävän kasvun osaaminen, työllisyys ja osallisuus | |||||||
| 2.1 Tulevaisuuden työelämä ja työllistyminen | + + – | 0 | 0 | 0 | + | + + | + + – |
| 2.2 Tulevaisuuden osaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen | + + – | 0 | 0 | 0 | + | + + | + + – |
| 2.3 Kansainväliset osaajat | + + – | 0 | 0 | 0 | + | + | + – |
| 3. Kestävän kasvun infra | |||||||
| 3.1 Sujuva arki ja helppo liikkuminen – saavutettavuus (fyysinen ja digitaalinen) | + + | + – | + + – | + + | + | + – | + – |
| 3.2 Uudet tavat toimia – asuminen, liikkuminen, työskentely | + + – | + – | + + – | + + | + | + + – | + – |
Taulukon lukuohje
| + + + | Voimakas myönteinen vaikutus |
| + | Myönteinen vaikutus |
| 0 | Vaikutus on neutraali/vaikutus on vaikeasti arvioitavissa |
| – | Kielteinen vaikutus |
| – – – | Voimakas kielteinen vaikutus |
| + + – – | Vaikutus on kaksisuuntainen |
Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Ohjelma edistää kiertotaloutta sekä kierrätystä ja pyrkii säästämään luontoa ja luonnonvaroja. Yrittäjyyttä kehitetään ympäristötietoiseksi ja se edistää vähähiilisyyttä ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Työllisyyden kasvu ja kestävä ruoantuotanto vaikuttavat myönteisesti maakunnan elinvoimaan ja väestöön. Digitalisaation kehittyminen ja uusien palvelujen ja palvelualustojen käyttöön ottaminen helpottavat ja säästävät resursseja. Laadukas muotoilu ja vastuullinen suunnittelu helpottavat ja sujuvoittavat laitteiden ja palveluiden käyttöä.
Automatiikan ja digitaalisten laitteiden lisääntyminen ja lisääntyvä käyttö vaativat yhä enemmän ja enemmän akkumineraaleja sekä muita harvinaisia metalleja. Tämä taas vaatii merkittävissä määrin kaivannaisteollisuuden lisäämistä, mikä tuhoaa luontoa ja luonnonympäristöjä peruuttamattomalla tavalla. Uudet teknologiat ja uudet tietoliikennettä hyödyntävät palvelut saattavat syrjäyttää ihmisryhmiä palveluiden ulkopuolelle.
Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Toimenpiteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja jatkuvan oppimisen valmiuksien parantamiseen. Parantuva taloudellinen tilanne mahdollistaa myös hyvinvointipalveluiden sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttaviin seikkoihin panostamisen. Joustava ja reagointikykyinen sekä työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva koulutusjärjestelmä edistää eri-ikäisten ja eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja hyvinvointia.
Työpaikkojen mahdollinen keskittyminen kaupunki- ja kuntakeskuksiin saattaa aiheuttaa mm. palvelutason heikkenemistä maaseudulla. Työelämän muuttuminen, uudet vaatimukset ja tarve jatkuvaan oppimiseen voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja lisätä syrjäytymisen riskiä.
Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Kanta-Hämeen keskeinen sijainti ja hyvät yhteydet parantavat asukkaiden mahdollisuuksia hakea palveluita ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja työn monipaikkaisuus vähentävät liikkumisen tarvetta ja kustannuksia. Maankäytön suunnittelun laatu ja lähiluonnon sekä kaupunkivihreän merkitys korostuvat, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa omassa lähiympäristössään. Suunnittelun merkitys korostuu myös eri liikkumismuotojen sujuvoittajana.
Liikenneyhteyksien nopeutuminen ja muuttuminen saattavat vähentää turvallisuuden tunnetta ja lisätä kiireen tuntua. Uudet teknologiat ja tietoliikennettä hyödyntävät laitteet ja palvelut saattavat syrjäyttää ihmisryhmiä palvelujen ulkopuolelle. Asuinalueiden laajenemisella ja liikenneverkon kehittämisellä on usein kielteisiä vaikutuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöjen säilymiseen.
Ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutuksia koskeva seuranta tehdään yhdessä maakuntaohjelman seurannan kanssa. Ilmaston ja ympäristön tilan seurannassa hyödynnetään laajalti tilasto- ja seurantatietoja sekä seurataan teemaan liittyviä ilmiöitä ja kokonaisuuksia.
Kanta-Hämeen maakunnallinen ilmastovahti valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Ilmastovahti kerää ja tekee näkyväksi maakunnan eri tahojen, esim. kuntien, kuntayhtymien, yhteisöjen, tekemän ilmastotyön. Ilmastovahdissa esitellään niitä toimenpiteitä, millä maakunnan toimijat edistävät ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan. Ilmastovahti mahdollistaa toimenpiteiden päivittämisen ja seuraamisen ilmasto- ja ympäristötyötä tekeville toimijoille sekä avaa työn näkyväksi maakunnan asukkaille ja muille kiinnostuneille.
Ilmastovahti toimii myös maakunnan ilmastotavoitteiden ja maakunnallisen kiertotalouden tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seurantavälineenä. Ilmastovahdin toimenpiteet kerätään yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa osana Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden opintoja.
6
Maakuntaohjelman seuranta nivoutuu kiinteästi Hämeen liiton tiedolla johtamisen periaatteisiin ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Seurantatyössä hyödynnetään aktiivisesti tilastotietoja. Yksittäisten indikaattorien sijaan seurataan ilmiöitä ja kokonaisuuksia eri aihepiireistä ja teemoista.
Maakunnan olennaisimmat tilastotiedot päivittyvät avoimille verkkosivuille sitä mukaa kuin aineistoja on käytettävissä. Ohjelman seurannassa hyödynnettävät graafiset esitykset ja tilannekatsaukset ovat sidosryhmien ja kansalaisten hyödynnettävissä. Haasteena on tilastotietojen saatavuuden viive. Joillain osa-alueille muutokset kehityksessä näkyvät vasta monen vuoden viiveellä. Uusia tietolähteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, jotta kehittämistoiminnan ohjaus on ketterämpää.
Jatkuvan määrällisen tilastotietoseurannan ohella maakuntaa seurataan laadullisella tilanne- ja kehityskuvalla, jota hyödynnetään myös aluekehittämiskeskusteluissa. Lisäksi elinkeinoelämän kehitystä seurataan yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa Alueelliset kehitysnäkymät -raporteilla puolivuosittain.
Yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa viritetään tietojohtamisen ja maakuntaohjelman seurantakäytäntöjä paremmin palvelemaan maakunnan kehitystä ja maakuntaohjelman seurantaa kehittämisen teema-alueisiin ja valittuihin kehittämisen kärkiin liittyen.
Hanketoiminnan seurannassa on apuna Häme portfolio, jonka avulla saadaan parempi näkyvyys kehittämispanostuksista eri teemoihin ja kehitystoiminnan alueelliseen jakautumiseen.
Ohjelman tavoitteiden toteutumisesta järjestetään sisäinen arviointi ohjelmakauden puolivälissä yhdessä sidosryhmien kanssa. Vertaisarviointi muiden maakuntaliittojen kanssa toteutetaan ohjelmakauden loppupuolella. Älykkään erikoistumisen strategiasta on tavoitteena toteuttaa vertaisarviointi EU:n S3 yhteistyön puitteissa.
Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista seurataan maakunnallisten indikaattorien ja työkalujen ohella myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa “Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027″ EURA2021 -järjestelmässä ja raportoidaan edelleen työ- ja elinkeinoministeriölle.
Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna
hameenliitto@hame.fi
www.hameenliitto.fi