Kestävän kasvun Häme 2022-2025 Maakuntaohjelma.

Kestävän kasvun Häme

Kestävän kasvun Häme on uudenlainen tekemisen tapa ja ajattelumalli. Se perustuu maakuntamme avaintoimijoiden yhteiseen tahtotilaan Hämeen kehittämisestä. Tavoitteenamme on vahvoihin veturiyrityksiin nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä yritysrajapinnan kanssa vahvistaa suunnitelmallisesti Hämeen TKI-toimintaa ja osaamista sekä kehittää sitä tukevaa infrastruktuuria.

Kestävän kasvun Häme 2022-2025 -maakuntaohjelma on osa tätä kokonaisuutta. Se sisältää maakuntamme mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet.

Maakuntaohjelma pitää sisällään myös älykkään erikoistumisen strategian. Se on talouden muutosprosessi, jossa tehdään ankaria valintoja maakunnan omiin vahvuuksiin perustuen. Niukkoja resursseja keskitetään harvempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin.

Haluamme Hämeessä tehdä niitä asioita jotka ovat hyviä ja oikeita, joissa olemme vahvoja tai voimme tulla sellaisiksi ja jotka ovat toteutettavissa ja rahoitettavissa.

Olemme laatineet tämän maakuntaohjelman poikkeuksellisina aikoina. Covid-19-pandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen ja olemmekin kiinnittäneet erityistä huomiota yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Aiomme myös tarkistaa maakuntaohjelman tavoitteita joustavasti sen toteuttamisvaiheessa seuraavan neljän vuoden ajan.

Hämeen maakuntavaltuusto käsittelee maakuntaohjelman kokouksessaan 29.11.2021.  Yhteiselle Kestävän kasvun Häme -kehittämistyölle se ei ole päätepiste, vaan tästä työ alkaa. Tervetuloa mukaan, maakunta olemme me kaikki!

“Now this is not the end. It is not even the beginning of the end. But it is, perhaps, the end of the beginning.” – Winston Churchill

Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja

Matti Lipsanen
kehittämisjohtaja

1

Missä olemme nyt?

Missä
olemme nyt?

1.

Maakuntaohjelman ja yhteisen kehittämistyön pohjaksi meidän pitää tuntea maakuntamme nykyinen tilanne eli maakuntaprofiili, jossa kuvataan ne alueen erityispiirteet, haasteet ja vahvuudet, joiden varaan voimme rakentaa menestyvän ja elinvoimaisen Hämeen. Tässä kappaleessa pureudumme tarkemmin nykytilanteeseen.

1.1. Nykytilan tarkastelu
kehittämistyön pohjaksi

11

kuntaa

3

seutukuntaa

170 517

asukasta
(ajantasainen 2021 elokuu)

1.1.1. Väestönkehitys on
kääntynyt jälleen kasvuun

759

Syntyneiden enemmyys (2020)

+137

Kuntien välinen muuttovoitto/tappio (2020)

1.1.2. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

5 199 KM2
maakunnan pinta-ala (2020)

82,6 %
taajama-aste (2019)

70 %
metsätalousmaata maakunnan pinta-alasta

6 %
suojelualueita maakunnan pinta-alasta

8,9 %
sisävesiä maakunnan pinta-alasta

3 631 KM2
rantaviivaa

18 %
peltoa maakunnan pinta-alasta

8,9 %
soita maakunnan
pinta-alasta

1.1.3. Sijainti kasvukäytävällä vaatii toimivia kulkuyhteyksiä ja kestävää yhdyskuntarakennetta

  • Liikennesuoritteet per asukas 8 788 km (2020)
  • Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 8,2 (2019)
  • Työpaikkaomavaraisuus 89,9 (2018)
  • Sisäänpendelöinti 24 583 (2018)
    • Sisäänpendelöinti % alueella työssäkäyvistä 14,7 % (2018)
  • Ulospendelöinti 31 857 (2018)
    • Ulospendelöinti % alueen työllisistä 23,3 % (2018)

1.1.4. Osaava työvoima toimii aluekehityksen voimavarana

72,9 %
Työllisyysaste (2020)

9,9 %
Työttömien osuus työvoimasta (2021 elokuu)

28,4 %
Korkeakoulutettujen osuus väestöstä (2019)

6,4 %
Opiskelijoiden osuus väestöstä (2019)

1.1.5. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

68,8

Demografinen huoltosuhde (2020)

29,4 %

Eläkeläisten osuus väestöstä (2019)

12,6 %

Pienituloisuusaste (2019)

2,8 %

Toimeentulotukea saaneiden osuus (2020)

1.2. Monipuolinen elinkeinorakenne vahvuutena

Maakuntamme resilienssi eli muutosjoustavuus on hyvä. Vahvuutemme on monipuolinen elinkeinorakenne. Talouskriisien ja pandemian vaikutukset näyttäytyvät muuta maata lievempinä ja viiveellä. Kriisien vaikutukset kestävät kauemmin ja niistä palautuminen on hitaampaa ja loivempaa.

Hämeessä julkisten työpaikkojen osuus on suuri, eivätkä ne ole laskusuhdanteessa vaarassa yhtä nopeasti, mutta ne eivät myöskään takaa toipumista tai pidemmän aikavälin uudistumista.

1.2.1. Toimialatarkastelu

3,5 %

Alkutuotannon työpaikkojen osuus (2018)

25,9 %

Jalostuksen työpaikkojen osuus (2018)

69,2 %

Palvelujen työpaikkojen osuus (2018)

1.2.2. Suurimmat yrityksemme
ja muut toimijamme

64 426

työpaikkojen määrä (2018)

70,3 %

Avoimen sektorin osuus työpaikoista (2018)

Suurimmat yritykset liikevaihdon mukaan:
SSAB, KAMUX, Wurth, Fortum, RTV-Yhtymä, Tervakoski

Suurimmat työllistäjät:
Osuuskauppa Hämeenmaa, SSAB Europe Oy, Wurth Oy, Valio Oy, HKScan Finland Oy

1.2.3. Kilpailukykyprofiilimme

65,7
milj. euroa

T&K-menot

1 324
milj. euroa

Vienti (2020)

33 522
euroa

BKT asukasta kohden (2018)

140,3

Talouden huoltosuhde (2019)

982

Aloittaneet yritykset (2020)

11 912

Yrityskanta (2020)

1.2.4. Häme kasvaa ja kansainvälistyy

3,1 %

Viro, Puola, Venäjä, Irak, Syyria

4,4 %

viro, venäjä, arabia, puola, persia

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä (2020)

Ulkomaan kansalaiset top 5 (2020)

Vieraskielisten osuus väestöstä (2020)

Vieraat kielet top 5 (2020)

1.3. Nykyiset strategiat ja suunnitelmat työn taustalla

Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelmassa huomioidaan Hämeen kehittämisen kannalta tärkeimmät ja osuvimmat kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset sekä maakunnan omat strategiat ja ohjelmat.  Vankka strateginen tausta vahvistaa maakuntaohjelman toteutusvoimaa ja rahoituspohjaa.

  • Pariisin ilmastosopimus
  • YK:n kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030
  • EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal
  • Euroopan digitalisaatiostrategia ja EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030
  • EU:n Itämeren alueen strategia
  • Aluekehittämispäätös
  • Kansalliset strategiat ja strategiset ohjelmat
  • Kuntiemme strategiat
  • Muiden sidosryhmiemme strategiat

1.3.1. Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan. Samalla pyritään toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Tavoitteena on, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huippu saavutettaisiin mahdollisimman pian, jonka jälkeen päästöt kääntyisivät laskuun. Sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja ilmastokestävyydelle. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla saadaan rahoitusvirrat suunnattua kohti vähähiilistä kehitystä.

1.3.2. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030

Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Yhteisellä kansainvälisellä sitoutumisella ja toiminnalla on tavoitteena löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutos, epätasa-arvoistuminen ja köyhyys.  Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan laajaa osallistumista.

Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä.  YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen rahoituksen ja muiden keinojen avulla. Kestävän kehitykset tavoitteet sisällytetään läpileikkaavasti Hämeen Kestävän kasvun ohjelmaan.

1.3.3. EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal

Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla tähdätään ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö.

Vihreän kehityksen ohjelman tarkoituksena on koko EU:n talouden muuttaminen kestäväksi siten, että siirtymä hyödyttää sekä kansalaisia että yrityksiä. Ohjelma painottaa digitalisaation tärkeää merkitystä vihreässä siirtymässä

  • Energia-alasta tehdään hiilivapaa
  • Teollisuutta tuetaan, jotta se voi innovoida ja saavuttaa kansainvälisen johtoaseman vihreässä taloudessa
  • Rakennuksia kunnostetaan energiankulutuksen pienentämiseksi
  • Yksityisessä ja julkisessa liikenteessä otetaan käyttöön puhtaampia liikkumisen muotoja.

Vihreän kehityksen ohjelma vaikuttaa suoraan EU:n rahoitusohjelmien ja muun investointirahoituksen 2021–2027 painopisteisiin ja sitä kautta myös meillä Hämeessä EU-rahoituksella toteutettaviin kehittämishankkeisiin.

Vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy lisäksi alakohtaisia strategioita, kuten EU:n biodiversiteettistrategia ja Kestävän ja älykkään liikkumisen strategia.

1.3.4. Euroopan digitalisaatiostrategia ja EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030

Euroopan unioni edistää digitaalipolitiikkaa, jossa ihmiset ovat etusijalla ja joka antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuudet kestävään ja vauraaseen digitaaliseen tulevaisuuteen. Tämä on tärkeää myös ilmastoneutraaliin ja häiriönsietokykyiseen kiertotalouteen tähtäävän siirtymän kannalta. EU:ssa kehitetään myös digitaalista kompassia, jolla vuoteen 2030 ulottuvat digitaalitavoitteet konkretisoidaan ja kirjataan lainsäädäntötavoitteisiin.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa, kaikilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa ja kansalaisista 80 prosenttia käyttää sähköistä tunnistautumista.

Euroopan komissio on julkaissut kaksi valmisteluasiakirjaa, EU:n digitalisaatiostrategia ja Euroopan digitaalinen vuosikymmen 2030. Tavoitteena on, että EU:n instituutioiden yhteinen digitalisaatiojulistus hyväksytään vuoden 2021 loppuun mennessä tai viimeistään 2022 alussa.

1.3.5. EU:n Itämeren alueen strategia

Itämeren alueen strategia on EU:n ensimmäinen niin sanottu makroaluestrategia. Se hyväksyttiin vuonna 2009.

Tavoitteena on lisäksi alueen yhteisten haasteiden ratkaiseminen ja mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Strategiassa on kolme yleistavoitetta:

  • Meren pelastaminen
  • Alueen yhdistäminen
  • Vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen

Strategiaa toteutetaan Hämeessä esimerkiksi EU-rahoitteisten kansainvälisten kehittämishankkeiden kautta. Tavoitteet on otettu huomioon myös maakunnallisessa ohjelmatyössä.

1.3.6. Aluekehittämispäätös

Aluekehittämispäätös 2020-2023 sisältää valtioneuvoston toimivallassa olevat painopisteet ja keskushallintotason tavoitteet, joihin ministeriöt ovat sitoutuneet. Aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien kehittämistä ja niiden toimenpiteiden yhteensovittamista.

Aluekehittämisen painopisteitä kaudelle 2020–2023 ovat:

  1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
  2. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet
  3. Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen
  4. Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana
  5. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy
  6. Aluekehittämisen toimintamalli
  7. Kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat kaikkia painopisteitä poikkileikkaavia teemoja

1.3.7. Kansalliset strategiat ja strategiset ohjelmat

Hämeen maakunnan kehittämistyössä on tärkeää huomioida keskeisiin teemoihin liittyvät kansalliset strategiset kehitysohjelmat, kuten työ- ja elinkeinoministeriö TEMin kasvuportfoliotyö, jossa on identifioitu Suomen eri toimialojen kasvupotentiaalia ja menestymistä kansainvälisillä markkinoilla, kehittämisen tiekartat sekä tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuudet ja haasteet.

Maakuntamme kehittämisen kannalta merkittäviä ovat muun muassa seuraavat strategiset tulevaisuuden kehitystä suuntaavat ohjelmat:

1.3.8. Kuntiemme strategiat

Maakuntamme kuntien strategiat linjaavat niiden tulevaa kehitystä. Osa strategioista linjaa pitkän tähtäimen tavoitteita yli valtuustokausien ja ne ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Osa puolestaan suuntaa strategista kehitystä valtuustokauden ajan ja ne hyväksytään keväällä 2022.

Esille nousevia yhteisiä kehittämisen teemoja ovat yrittäjyys ja yhteisöllisyys, kuntatalouden vahvistaminen, kulttuuri, hyvinvointi ja matkailu, kestävä kehitys ja asuminen.

1.3.9. Muiden sidosryhmiemme strategiat

Maakunnan muiden keskeisten sidosryhmien strategiat suuntaavat kestävämpään tulevaisuuteen digitaalisuutta hyödyntäen ja osaamista vahvistaen. Yhteistyötä ja vaikuttavuutta halutaan lisätä ja myös kansainvälinen yhteistyö on monen sidosryhmän tavoitteena.

Sidosryhmät painottavat yhteistyötä ja osallistumista, kestävää luonnon varojen käyttöä, vastuullisuutta ja edelläkävijyyttä. Kehittämisen teemoina nousevat esille bio- ja kiertotalous, energiatehokkuus, ihmisläheisyys, ICT ja digitaalisuus, luonnon monimuotoisuus, terveys ja hyvinvointi sekä osaaminen ja yhteisöllisyys.

1.4. Edellisen kauden edistysaskeleita – kehittämisen ja yhteistyön alustat vahvistuivat

Edellisen maakuntaohjelmakauden 2018–2021 Häme-ohjelma 2018+ arvioitiin vertaisarviointina Kymenlaakson, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liittojen kesken. Arviointiprosessin aikana huomattiin Hämeessä edetyn monissa kehittämisen ja yhteistyön asioissa.

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin tutkimus- ja kehitystoiminta vahvistui uusien Bio, Edu, Smart ja Tech -tutkimusyksiköiden myötä. HAMKin kansainvälinen yhteistyö eteni RUN EU -verkoston käynnistymisellä. HAMK Design Factory toiminta alkoi Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä on koottu Kanta-Hämeen tiedeverkostoon. Luonnonvarakeskus Luke on vahvistanut maakunnallisen kehittämisen otetta. Luke on ollut mukana lukuisissa Horisontti-hankkeissa.

FRUSH-startup-tapahtumat edistivät kiertotalouden yrittäjyyttä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Riihimäen robotiikkaopetus on saanut kansainvälistä huomiota.

Häme Portfolio kokoaa maakunnan kehittämishankkeet yhteen työkaluun. Maakunnan tieto- ja tilastopalvelu on entistä ajantasaisempaa.

Hämeen liitto käynnisti Häme Goes Global ja Häme Goes for Growth -hankkeet, joilla vahvistetaan maakunnan kansainvälistymistä ja innovaatioekosysteemityötä. Häme EU Office avattiin Brysselissä.

Nämä vain muutamina esimerkkeinä.

2

Minne haluamme
mennä?

Minne haluamme
mennä?

2.

Kestävän kasvun Häme -tulevaisuustyössä olemme luodanneet maakunnan pitkän tähtäyksen näkymää jopa vuoteen 2050 saakka. Maakuntamme asiantuntijat ovat tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan johdolla hahmotelleet vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta Hämeen toivottuja tulevaisuuksia

Skenaariotyön muuttujiksi valittiin datatalouden vahvuus ja toimeliaisuuden taso. Niiden perusteella syntyi neljä erilaista vaihtoehtoista skenaariota:

  • Digitaalinen järjestelmämaakunta
  • Data-ohjattu Nordics-maakunta
  • Seesteisen elämän Nature-maakunta
  • Analoginen koheesiomaakunta

Skenaariovaihtoehdot ovat luettavissa tästä linkistä.

Vaihtoehtoisten skenaarioiden pohjalta muotoilimme maakunnan tavoitteleman tulevaisuuden, jota kohti yhdessä valituilla askeleilla edetään.

2.1. Häme 2050

Kun vuonna 2050 katsomme historiaa, tunnistamme koronapandemian määrittäneen kehityksen vauhdin pysyvästi aiempaa nopeammaksi.

Häme ei seurannut eurooppalaisten suurkaupunkien valtavirtaa vaan pyrki ymmärtämään digitaalisten teknologioiden massiivisen muutosvoiman, ja kysymään miltä elämä voisi parhaimmillaan näyttää ja tuntua.

Kiinan digitotalitarismi, valvontakamerayhteiskunta ja yksityisyyden suojan murenemiseen johtanut kehitys koettiin uhkaavaksi. Niinpä Häme päätyi irrottautumaan teknologian dominanssista ja etsimään verkottuneelle elämäntavalle vaihtoehtoa. Analogisuus tuotti toivottua turvallisuutta ja fyysisten kohtaamispaikkojen rakentaminen johti kylä- ja kaupunginosatalojen renessanssiin.

Riittävän toimeentulon ideaali, analogisuus ja hitaampi elämän tempo kiinnostivat kansainvälistä mediaa. Omavaraisuutta synnytettiin ensin energiassa, sitten tuotannossa. Ihmisten identiteetti ei enää rakentunut työn kautta eikä palkkataso tai työssä menestyminen tehnyt kenestäkään parempaa ihmistä.

Kulttuuriväki ja -tuottajat siirtyivät kohti Hämeen keskuksia ja Hämeenlinnasta alkoi rakentua Suomen Berliini. Ravintolat ja kahvilat alkoivat kukoistaa. Häme alkoi vetää puoleensa monikulttuurisuutta, joka näkyi tapahtumien, viihteen, ravintoloiden, retkeilyn ja spektaakkelivapaan elämänlaadun kasvuna.

Kohtuullisen kasvun agenda johti myös käyttötavarakaupan rakenteelliseen muutokseen ja nimenomaan tavarakaupan sekä kohtaamisten rakenteelliseen erottamiseen toisistaan. Vaihdantatalous ja käytetyn tavaran myymälät ammattimaistuivat ja ensimmäinen käytettyjä tavaroita myyvä kauppakeskus avattiin alueelle. Planetaarinen vaatekaappi yleistyi ja viiden asukokonaisuuden tilaaminen 40 vuoden käyttöä varten yleistyi nopeasti.

Puuraaka-aineen käyttö lisääntyi massiivisesti sekä asuin- että julkirakennuksissa, mutta myös lisäävän valmistuksen materiaalina, yhdistettynä muihin raaka-aineisiin. Matkailun osalta Häme kokosi alueen kaikki liikuntapalvelut hallinnollisesti yhteen ja loi Häme Outdoors -konseptin. Kansainvälisten matkailijoiden määrä loi matkailusta uuden kivijalan.

Digitalisointia toteutettiin erityisesti julkisissa palveluissa ja tuloksena syntyi täysin digitalisoituja kuntia, joiden palvelu todettiin nopeaksi ja syrjimättömäksi. Kuntien henkilöstö sai kehittäjä- sekä edistäjäroolin ja suuntasi työpanoksensa kokonaan kuntalaisvuorovaikutukseen.

Valmistavaa teollisuutta tuettiin julkisilla tilaratkaisuilla ja se sai aikaan suurikokoisen monialakonepajan, jossa lentokonetta pienemmät esineet skannattiin, piirrettiin automatisoidusti ja tulostettiin. Energian tarvetta tyydyttämään rakennettiin mustakennokeräimien puistoja ja kotien energiaomavaraisuusaste saatiin nousemaan 90 prosenttiin.

Liikunnallinen elämäntyyli sai tuekseen sovelluksia ja alustoja, joiden puitteissa jokainen alueen asukas löysi lajinsa sekä mieleisensä seuran.

Solupohjainen ruokatuotanto ja sisäviljely kasvattivat ensin alueen ja myöhemmin koko maan huoltovarmuutta tuottamalla sisätiloissa puolet alueen tarvitsemasta ruoasta. Julkisesti tuotettu joustava palkanmaksu -palvelu kuihdutti pikavippiyritykset ja oman talouden kantokyvyn seuranta poisti ylikuluttamisen haittoja tehokkaasti.

3

Mitkä askeleet
otamme 2022-2025?

Mitkä askeleet
otamme 2022-2025?

3.

Maakuntamme kehittäminen perustuu yhdessä tehtyihin fiksuihin ja harkittuihin valintoihin, älykkäästi erikoistumalla. Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelma toimii samalla Hämeen älykkään erikoistumisen strategiana (ÄES).

Yhdessä tehdyt valinnat perustuvat maakuntamme vahvuuksiin. Niiden avulla kohdennamme voimavaramme, suuntaamme toimintaamme oikein ja saamme aikaan enemmän vaikuttavuutta aluetaloudessa.

Älykäs erikoistuminen tarkoittaa siis keskittymistä ja valintoja.  Kohdennamme panokset TKI-toimintaan ja osaamiseen sekä niitä tukevaan infrastruktuuriin.

Kaiken tämän perustana on elinkeinolähtöisyys. Myös ilmastotavoitteet ja vähähiilisyys nousevat keskiöön. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Samanaikaisesti digitalisaatio etenee kaikilla valituilla vahvuusalueillamme.

Yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen sekä Suomessa Euroopassa että globaaleilla markkinoilla.

Smart Häme
2022-2025

Smart specialisation
themes

CROSSCUTTING THEMES
Climate Actions
Digitalisation
Smart Infrastructure
Skills and Competencies
International Collaboration

venn

3.1. Kestävän kasvun TKI – Häme kytkeytyy kansainvälisiin verkostoihin ja arvoketjuihin

  • Kestävä kasvu merkitsee meille TKI-toiminnan kytkemistä ylimaakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja arvoverkostoihin.
  • Vahvistamme suunnitelmallisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ja kehitämme sitä tukevaa infrastruktuuria tiiviissä yhteistyössä maakuntamme vahvojen veturiyritysten kanssa.
  • Nopeutamme ja vauhditamme hämäläisen tutkimuksen ja yritysyhteistyön tulosten kansainvälistä pilotointia ja kaupallistamista
  • Luomme kumppanuuksia sellaisten yhteistyötahojen kanssa, joilla on kokemusta ja jotka ovat aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä.

3.1.1. Luonnonvarat, kulutus ja materiaalikierrot kiertotalouden keskiössä

  • Kanta-Hämeessä on vahvaa osaamista ja menestyvää liiketoimintaa luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä bio- ja kiertotaloudessa.
  • Hämeessä on vahva kiertotalouden yrityskanta ja Suomen korkein toimijakentän työllistymisaste. Merkittävimmät kiertotalouden toimialat ovat biotalous, valmistava teollisuus, rakentaminen ja jätteenkäsittely.
  • Kiertotalouden onnistumisen edellytyksenä on perinteiset rajat ylittävä yhteistyö eri toimijoiden, sektoreiden ja yritysten välillä laajassa innovaatioekosysteemissä.
  • Teollisissa symbiooseissa yrityksemme tuottavat lisäarvoa toisilleen kierrättämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, osaamista, palveluja ja energiaa. Näin parannetaan eri toimijoiden materiaali- ja energiavirtojen tehokkaampaa keskinäistä hyödyntämistä, pyritään säilyttämään materiaalit ja niiden arvo kierrossa.
  • Osana kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä on myös jätteen synnyn ehkäisy. Kulutuksen vähentäminen on yksi ratkaisu luonnonvarojen kestävään käyttöön
  • Tulevaisuudessa voimme kiertotalouden periaatteita mukaillen siirtyä raaka-aineiden käyttöön pohjautuvasta liiketoiminnasta kohti palveluliiketoimintaa.

3.1.2. Kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunta

  • Luomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia vastuullisessa ruoan tuotannon ja kulutuksen arvoverkostossa.
  • Uudet tutkimusinnovaatiot ja teknologiat sekä tietoisuuden lisääntyminen kestävästä ruokajärjestelmästä tuottavat lisäarvoa teollisuuden ja tuotannon siirtyessä vihreään digitaaliseen talouteen.
  • Kestävä ruokajärjestelmä on osa maakunnallista kiertotalouden tiekarttaa ja keino leikata Kanta-Hämeen kasvihuonekaasupäästöjä.
  • Ilmastotavoitteet saavutetaan parhaiten lisäämällä vuoropuhelua ruokajärjestelmän sisällä.
  • Maatalousmaa voi toimia myös hiilinieluna.

3.1.3. Älykkäät palvelut ja tuotantoprosessit uudistuvassa liiketoiminnassa

  • Älykkäitä palveluita ja uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan kaupungeissa ja maaseudun kylissä sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa ja niiden yhdistelmissä.
  • Uudistumisen edellytyksenä on monipuolinen uusien teknologioiden käyttäjälähtöinen kehittäminen ja yhteistyössä toteutetut kokeilut.
  • Nykyinen muutostila luo mahdollisuuksia uusille tuotteille, palveluille, liiketoimintamalleille ja yrittäjyydelle.

3.1.4. Älykästä, vastuullista ja kestävää muotoilua

  • Vastuullisuus muuttaa kysyntää ja muotoilussa on huomioitava yhä paremmin käyttäjien tarpeiden ohella ympäristönäkökulmat.
  • Digitaalisuus luo uusia mahdollisuuksia paikalliselle tuotannolle ja palveluille.
  • Luontomatkailun ja luontopalveluiden mahdollisuudet ovat vahvistumassa kansallisesti ja kansainvälisesti – uusille elämyksellisille ja kestäville palveluille on kysyntää.

3.2. Kestävän kasvun osaaminen, työllisyys ja osallisuus – Näytön paikka nopeasti uudistuvassa työelämässä ja koulutuksessa

Suomalaista työelämää ravistelee neljä suurta muutosvoimaa. Edessämme on haastava tehtävä: miten menestymme yhdessä, kun ilmasto, väestörakenne, teknologia sekä ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat?

Miten luomme Hämeeseen menestymisen edellytyksiä osaamista kehittäen, työllisyysastetta parantaen ja osallisuutta edistäen?

3.2.1. Tulevaisuuden työelämä ja työllistyminen on monimuotoista ja mahdollistavaa

  • Uudistuva työelämä luo uusia mahdollisuuksia ja haastaa kaikki toimijat muutokseen.
  • Työn tekeminen muuttuu monipaikkaiseksi, monimuotoiseksi ja yhteistyöskentelyn merkitys kasvaa.
  • Uusia malleja tarvitaan erityistarpeiden ja erityisryhmien työskentelyn ja osallistumisen edellytysten parantamiseen.

3.2.2 Tulevaisuuden osaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen

  • Työelämä on murroksessa ja osaamistarpeet muuttuvat ja monipuolistuvat.
  • Uusia oppimis,- työskentely- ja yhteistyömalleja tarvitaan yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten välille.
  • Parempaa ennakointia tarvitaan työmarkkinoiden osaamistarpeisiin vastaamiseen.

3.2.3. Tarvitsemme kansainvälisiä osaajia pärjätäksemme globaalissa kilpailussa

  • Teemme maakunnastamme kansainvälisesti kiinnostavan ja houkuttelevan paikan työskennellä ja asua.
  • Toteutamme kattavan palvelutarjottimen työperäistä maahanmuuttoa tukevaksi.
  • Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat työskentelyn myös ulkomailta käsin.
  • Parannamme kotoutumis- ja työllistymismahdollisuuksia ja luomme nopeat ja helposti saavutettavissa olevat palvelumallit ulkomaisten tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn.
  • Rohkaisemme yrityksiä tarjoamaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille opiskelijoille ja tuemme työnantajien valmiuksia rekrytoinnissa.

3.3. Kestävän kasvun infra

Ihmisten, tavaroiden, palvelujen, tiedon ja vaikkapa uusiutuvan lähienergian saavutettavuus on Hämeen kilpailutekijä ja yhdessä uuden osaamisen hyödyntämisen kanssa kasvun lähde. Kasvukäytäväajattelu on kansallisen aluekehityksen painopisteenä ja kasvupolitiikan keskiössä.

Tavoittelemme hyvää ja sujuvaa hämäläistä arkea sekä uusien mahdollisuuksien ja toimintatapojen täysimääräistä hyödyntämistä.

3.3.1. Tavoitteena kaikille sujuva arki ja helpot liikkumisen mahdollisuudet

  • Kehitämme kestäviä työssäkäyntiliikenteen ratkaisuja. Matkaketjut ja liikenteen solmupisteet ovat keskeinen kehittämisen painopiste.
  • Parannamme pyöräilyn ja jalankulun infraa ja kehitämme joukkoliike Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen on keskeistä koko liikennejärjestelmän kehittämisessä.
  • Hyödynnämme digitalisaation mahdollistaman kehittämispotentiaalin liikkumisen ja logistiikan ratkaisuissa.

3.3.2. Asumisen, elämisen ja työskentelyn uudet tavat

  • Olemassa olevaa rakennuskantaa jatkojalostetaan vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin.
  • Alueen kehittämisessä otetaan huomioon kulttuuripalveluiden ja matkailun näkökulma.
  • Luodaan monipaikkaisen asumisen mahdollisuuksia.
  • Luodaan maakunnan kyliin uusia asumisen ratkaisuja.
  • Turvaamme maakunnassa tarvittavan energian jakeluinfran rakentamisen ja pyrimme edistämään erilaisten kulutusjoustojen käyttöönottoa.

4

Miten toteutamme
valintamme?

Miten toteutamme
valintamme?

4.

Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelman sanat ovat tekoja. Ohjelma on tehty toteutettavaksi.

Aluekehittämisen uusi toimintamalli avaa mahdollisuuksia maakuntien ja valtion väliselle sopimukselliselle yhteistyölle.

Merkittävä osa maakunnan kehittämisestä toteutetaan hankkeilla. Hyödynnämme kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusvälineitä parhaalla mahdollisella tavalla. Maakunnan yhteistyöryhmällä on edelleen kokoava rooli Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan varojen kohdentamisessa.

Vahvistamme jatkuvasti hämäläisten toimijoiden yhteistä voimaa yhteistyöllä maakunnan sisällä ja rajat ylittävästi. Vaikutamme määrätietoisesti tehdyllä edunvalvonnalla valtion budjettiin, lainsäädäntöön ja toimenpiteisiin.  

4.1. Aluekehittämisen toimintamalli

Hämeen tavoitteena on aluekehittämistä koskeva sopimus valtio-osapuolen kanssa.

Valtion ja maakuntien välisten tulevien aluekehittämiskeskustelujen osana kokeillaan uudenlaista sopimuksellista yhteistyötä. Sopimuksilla tähdätään pitkäjänteiseen ja jatkuvaan aluekehittämisen toimintamalliin.

Kyseessä on vuorovaikutus- ja kumppanuusprosessi, jossa muodostetaan toimijoiden välinen yhteinen näkemys aluekehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä.

Keskustelujen tuloksena osoitetaan sovittujen toimenpidekokonaisuuksien toteutukseen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) rahoitusta.

4.2. Rahoitusvälineet

Toteutamme entistä enemmän suuria, vaikuttavia, yrityslähtöisiä ja kansainvälisiä kehittämishankkeita, joissa tässä kappaleessa kuvattuja rahoitusvälineitä hyödynnetään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.

4.3. Kestävää kasvua yhdessä innovaatioekosysteemeillä

5

Miten valintamme
vaikuttavat?

Miten valintamme
vaikuttavat?

5.

SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi on osa maakuntaohjelman valmistelua. Arvioitavaksi tulevat ohjelman toteuttamisen kannalta merkittävät vaikutukset. Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin ja ohjelman ympäristötavoitteisin. SOVA- lain mukainen kuuleminen tehdään maakuntaohjelman vuorovaikutusprosessin yhteydessä.

Maakuntaohjelman hyväksymispäätöksessä tulee olla SOVA- lain 11§ mukainen perusteltu kannanotto siitä, miten ympäristöselostus ja siitä saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon ohjelmaa viimeisteltäessä.

5.1. Ohjelman vaikutusten arviointimenettely

Vaikutusten arviointi on toteutettu maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä asiantuntija-arviona.  Kestävän kasvun Häme -maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnista järjestettiin laadintavaiheessa Hämeen liiton ja Hämeen ELY- keskuksen välinen työneuvottelu. Luonnosvaiheen lausuntojen palaute on huomioitu vaikutusten arviointia viimeisteltäessä.

Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa ja toteutettaessa selvitetään sen vaikutuksia

  • työllisyyteen
  • yritystoimintaan
  • tutkimukseen ja kehittämiseen
  • osaamiseen
  • ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
  • maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
  • yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
  • luonnonvarojen hyödyntämiseen
  • tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
  • tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin

5.2. Hämeen ympäristön nykytila

Hämeen ympäristön nykytilaa on arvioitu seuraavista näkökulmista:

  • Luonto ja maaperä
  • Vedet
  • Maisema ja kulttuuriympäristö
  • Ilma ja melu

Hämeen ympäristön nykytilan arviointi kokonaisuudessaan

5.3. Maakuntaohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä. Haasteena on löytää keinot luoda kannustimia sitoutua ja valita vähähiilisiä ratkaisuja sekä tasoittaa siirtymän epävarmuuksia. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää isoja muutoksia energia- ja päästöintensiivisessä teollisuudessa ja yhteiskunnassa luomalla tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen vähentää energiankulutusta ja uudistaa tuotantoa vähemmän päästöjä aiheuttavaksi. Hämeen maakuntahallitus on linjannut Hämeen maakunnalliset ilmastotavoitteet seuraavasti:

5.4. Maakuntaohjelman toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset

Maakuntaohjelma on luonteeltaan yleispiirteinen ja strateginen ohjelma, mikä ohjaa vaikutusten arvioinnin tarkkuutta. Yksityiskohtainen vaikutusten arviointi tehdään hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä.

Keskeistä arvioinnissa on ohjelman linjausten ja esille nostettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset suhteessa kehittämisen periaatteisiin, määrällisiin tavoitteisiin sekä Suomen ja Hämeen ilmastotavoitteisiin.

Maakuntaohjelmalle ei ole laadittu valmisteluvaiheessa vaihtoehtoja. Tulevaisuuden näkymiä vuoteen 2050 hahmottelevia skenaarioita esitellään tarkemmin maakuntaohjelman luvussa 2. Maakuntaohjelma sisältää kolme kärkeä:

  1. Kestävän kasvun tutkimus, kehitys ja innovaatiot
  2. Kestävän kasvun osaaminen, työllisyys ja osallisuus
  3. Kestävän kasvun infra.

Koko ohjelman läpi leikkaavana teemana on ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet. Häme sitoutuu ohjelmissaan ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen ja kestävään kasvuun. Maakuntaohjelman kärkien sisällöt kuvaillaan luvussa 3.

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto ohjelman toteutumisen kokonaisvaikutuksista. Taulukko on suuntaa antava ja kuvaa ohjelman toteutumisen vaikutusten suuntia. Usein vaikutukset ovat kaksisuuntaisia ja riippuvat myös vaikutusten arvioijan näkökulmasta.

5.4.1. Kestävän kasvun TKI

Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Ohjelma edistää kiertotaloutta sekä kierrätystä ja pyrkii säästämään luontoa ja luonnonvaroja. Yrittäjyyttä kehitetään ympäristötietoiseksi ja se edistää vähähiilisyyttä ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Työllisyyden kasvu ja kestävä ruoantuotanto vaikuttavat myönteisesti maakunnan elinvoimaan ja väestöön. Digitalisaation kehittyminen ja uusien palvelujen ja palvelualustojen käyttöön ottaminen helpottavat ja säästävät resursseja. Laadukas muotoilu ja vastuullinen suunnittelu helpottavat ja sujuvoittavat laitteiden ja palveluiden käyttöä.

Automatiikan ja digitaalisten laitteiden lisääntyminen ja lisääntyvä käyttö vaativat yhä enemmän ja enemmän akkumineraaleja sekä muita harvinaisia metalleja. Tämä taas vaatii merkittävissä määrin kaivannaisteollisuuden lisäämistä, mikä tuhoaa luontoa ja luonnonympäristöjä peruuttamattomalla tavalla. Uudet teknologiat ja uudet tietoliikennettä hyödyntävät palvelut saattavat syrjäyttää ihmisryhmiä palveluiden ulkopuolelle.

5.4.2. Kestävän kasvun osaaminen, työllisyys ja osallisuus

Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Toimenpiteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja jatkuvan oppimisen valmiuksien parantamiseen. Parantuva taloudellinen tilanne mahdollistaa myös hyvinvointipalveluiden sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttaviin seikkoihin panostamisen. Joustava ja reagointikykyinen sekä työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva koulutusjärjestelmä edistää eri-ikäisten ja eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja hyvinvointia.

Työpaikkojen mahdollinen keskittyminen kaupunki- ja kuntakeskuksiin saattaa aiheuttaa mm. palvelutason heikkenemistä maaseudulla. Työelämän muuttuminen, uudet vaatimukset ja tarve jatkuvaan oppimiseen voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja lisätä syrjäytymisen riskiä.

5.4.3. Kestävän kasvun infra

Pääosin vaikutukset ovat positiivisia tai neutraaleja. Kanta-Hämeen keskeinen sijainti ja hyvät yhteydet parantavat asukkaiden mahdollisuuksia hakea palveluita ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja työn monipaikkaisuus vähentävät liikkumisen tarvetta ja kustannuksia. Maankäytön suunnittelun laatu ja lähiluonnon sekä kaupunkivihreän merkitys korostuvat, koska ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa omassa lähiympäristössään. Suunnittelun merkitys korostuu myös eri liikkumismuotojen sujuvoittajana.

Liikenneyhteyksien nopeutuminen ja muuttuminen saattavat vähentää turvallisuuden tunnetta ja lisätä kiireen tuntua. Uudet teknologiat ja tietoliikennettä hyödyntävät laitteet ja palvelut saattavat syrjäyttää ihmisryhmiä palvelujen ulkopuolelle. Asuinalueiden laajenemisella ja liikenneverkon kehittämisellä on usein kielteisiä vaikutuksia luonnon- ja kulttuuriympäristöjen säilymiseen.

5.5. Hämeen ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta

Ympäristön tilan ja toimenpiteiden vaikutuksia koskeva seuranta tehdään yhdessä maakuntaohjelman seurannan kanssa. Ilmaston ja ympäristön tilan seurannassa hyödynnetään laajalti tilasto- ja seurantatietoja sekä seurataan teemaan liittyviä ilmiöitä ja kokonaisuuksia.

Kanta-Hämeen maakunnallinen ilmastovahti valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Ilmastovahti kerää ja tekee näkyväksi maakunnan eri tahojen, esim. kuntien, kuntayhtymien, yhteisöjen, tekemän ilmastotyön. Ilmastovahdissa esitellään niitä toimenpiteitä, millä maakunnan toimijat edistävät ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan. Ilmastovahti mahdollistaa toimenpiteiden päivittämisen ja seuraamisen ilmasto- ja ympäristötyötä tekeville toimijoille sekä avaa työn näkyväksi maakunnan asukkaille ja muille kiinnostuneille.

Ilmastovahti toimii myös maakunnan ilmastotavoitteiden ja maakunnallisen kiertotalouden tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seurantavälineenä. Ilmastovahdin toimenpiteet kerätään yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa osana Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden opintoja.

6

Miten seuraamme valintojen toteutumista?

Miten seuraamme valintojen toteutumista?

6.

Maakuntaohjelman seuranta nivoutuu kiinteästi Hämeen liiton tiedolla johtamisen periaatteisiin ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Seurantatyössä hyödynnetään aktiivisesti tilastotietoja. Yksittäisten indikaattorien sijaan seurataan ilmiöitä ja kokonaisuuksia eri aihepiireistä ja teemoista.

Maakunnan olennaisimmat tilastotiedot päivittyvät avoimille verkkosivuille sitä mukaa kuin aineistoja on käytettävissä. Ohjelman seurannassa hyödynnettävät graafiset esitykset ja tilannekatsaukset ovat sidosryhmien ja kansalaisten hyödynnettävissä.  Haasteena on tilastotietojen saatavuuden viive. Joillain osa-alueille muutokset kehityksessä näkyvät vasta monen vuoden viiveellä. Uusia tietolähteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan, jotta kehittämistoiminnan ohjaus on ketterämpää.

Jatkuvan määrällisen tilastotietoseurannan ohella maakuntaa seurataan laadullisella tilanne- ja kehityskuvalla, jota hyödynnetään myös aluekehittämiskeskusteluissa. Lisäksi elinkeinoelämän kehitystä seurataan yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa Alueelliset kehitysnäkymät -raporteilla puolivuosittain.

Yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa viritetään tietojohtamisen ja maakuntaohjelman seurantakäytäntöjä paremmin palvelemaan maakunnan kehitystä ja maakuntaohjelman seurantaa kehittämisen teema-alueisiin ja valittuihin kehittämisen kärkiin liittyen.

Hanketoiminnan seurannassa on apuna Häme portfolio, jonka avulla saadaan parempi näkyvyys kehittämispanostuksista eri teemoihin ja kehitystoiminnan alueelliseen jakautumiseen.

Ohjelman tavoitteiden toteutumisesta järjestetään sisäinen arviointi ohjelmakauden puolivälissä yhdessä sidosryhmien kanssa. Vertaisarviointi muiden maakuntaliittojen kanssa toteutetaan ohjelmakauden loppupuolella.  Älykkään erikoistumisen strategiasta on tavoitteena toteuttaa vertaisarviointi EU:n S3 yhteistyön puitteissa.

Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen valintojen toteutumista seurataan maakunnallisten indikaattorien ja työkalujen ohella myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa “Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027″ EURA2021 -järjestelmässä ja raportoidaan edelleen työ- ja elinkeinoministeriölle.

Kiitos.

Hämeen liitto

Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna
hameenliitto@hame.fi
www.hameenliitto.fi